Osalla Suomessa asuvista on liian pitkä matka lähimpään turvakotiin, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tilanteen parantamiseksi toivotaan etäturvakotien perustamista. Tarve on suurin Pohjois-Suomessa.
Suomen pohjoisin turvakoti on Rovaniemellä, johon esimerkiksi Suomen pohjoisimmasta kunnasta Utsjoelta koituu matkaa noin 500 kilometriä.
– Turvakotilain ja Istanbulin sopimuksen mukaan turvakotien on oltava helposti saavutettavia. On selvää, että tuntien matkan päässä oleva turvakoti ei ole sitä, THL:n kehittämispäällikkö Joonas Peltonen sanoo.
Huone vuodeosastolla ei riitä
Etäturvakoti tarkoittaa sitä, että jonkin toisen ympärivuorokautisesti toimivan sosiaali- ja terveyspalveluyksikön yhteydessä on tilat ja henkilökuntaa, joka auttaa käytännön asioissa. Väkivaltatyötä tehdään keskusturvakodista etäyhteydellä.
Lapin ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Pirjo Kairakari kertoo, että etäturvakotia toivotaan erityisesti Länsi-Pohjaan ja saamelaisten kotiseutualueelle eli esimerkiksi Kemin ja Ivalon seuduille. Kumppaneita palvelun järjestämiseksi on etsitty, mutta sellaista ei ole vielä löytynyt. Kairakari kertoo, että rahoitusta hankkeelle odotetaan ensi vuodeksi.
Kairakari huomauttaa, että esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosaston huone ei kelpaa etäturvakodiksi. Paikan on oltava kodinomainen, jotta siellä voi elää arkea.
Turvakodeissa vietettiin vuonna 2020 THL:n mukaan keskimäärin kahdesta kolmeen viikkoa. Jotkut perheet viipyvät vain muutaman päivän, toiset useamman kuukauden.
Kainuussa on Suomen ainoa etäturvakoti
Suomessa on toiminut vuodesta 2016 yksi etäturvakoti. Se on Kajaanissa ja sen keskusyksikkö on Oulun turvakoti.
Oulun turvakotityön vastaava sosiaalityöntekijä Marjut Hylkilä kertoo, että kokonaisuus on saatu toimimaan. Hylkilän mukaan Oulun turvakodissa käy lähinnä oululaisia, mistä voi päätellä, että etäisyys voi olla turvakotiin hakeutumisessa merkittävä tekijä.
– Siirtyminen 200 kilometrin päähän voi tuntua kovalta ratkaisulta.
Hylkilän mukaan nyt pohditaan, voisiko Kuusamon suunnallekin perustaa etäyksikön.
Toisena koronavuonna asioita on saattanut jäädä piiloon
Koronapandemia on tiettävästi lisännyt ongelmia perheissä, mutta turvakodeissa oli loppujen lopuksi vuonna 2020 tavallista vähemmän asiakkaita. Peltosen mukaan toisen koronavuoden tilanne vaikuttaa kehittyvän samaan suuntaan.
Syitä voi olla kaksi: Ensinnäkin ihmiset käyttävät tavallista vähemmän sote-palveluita, minkä vuoksi on ollut vähemmän tilanteita, joissa lähisuhdeväkivalta on voitu tunnistaa. Toiseksi ihmiset eivät välttämättä tohdi pandemian aikana mennä paikkoihin, joissa on muitakin.
Mihin tahansa turvakotiin saa mennä
Suomessa on nyt 29 turvakotia, joissa on parisataa perhepaikkaa. Tilanne on parantunut viime vuosina, mutta edelleen paikkoja tarvittaisiin 100–150 lisää, jotta Suomi noudattaisi Istanbulin sopimusta.
Henkilöllä on oikeus saada apua mistä tahansa turvakodista. Jos ensisijaisessa turvakodissa on täyttä, tilaa tulee järjestää muualta.
Joskus on perusteltua mennä kauas, Peltonen ja Kairakari sanovat.
– Kaikki eivät haluakaan avata yksityisiä asioitaan oman kylän ihmisille. Siksi täytyy olla mahdollisuus mennä muualle, Kairakari sanoo.
