Hannu Rinne. Perinnemestarin rintamamiestalo – kunnostus ja ylläpito. WSOY, 2013.
Jos joskus kirja kutsuu astumaan sisään, niin siten tekee Hannu Rinteen kirjan Perinnemestarin rintamamiestalo kansikuva.
Ovi on avoinna rintamamiestalon lämmintä valoa hehkuvalle lasikuistille. Kutsu on viihtymään, taloon sisälle ja kirjaan. Betoniportaiden teräspinnakaiteet ja sisäseinän lakattu sormipaneeli kannen kuvassa näyttäisivät johdattavan myös toiseen aikaan. Omenapuukin kuuluu kuvaan.
Moni rintamamiestalon asukas jakanee Rinteen esittämän ajatuksen siitä, että talo on enemmän kuin rakennus.
”Rintamamiestalo on enemmän kuin rakennus, se on elämäntapa. Sodan jälkeen yhteiskunta oli muuttunut. Yksi uuden ajan ilmiöistä oli ydinperhe, joka asui tyyppipiirustuksien mukaan rakennetussa talossa. Sahanpurulla eristetty kakkosnelosrunko ei ollut uusi keksintö, mutta nyt siitä tuli ehdottomasti yleisin rakennustapa”, Rinne kirjoittaa.
Harjakattoinen ja suorakaiteinen rintamamiestalo on sodanjälkeisen yhteiskunnan vahvimpia kuvia, ja kuvaan kuuluvat yhtenäiset samaan aikaan rakennetut rintamamiestaloalueet ja taloissa asuneet ydinperheet.
Jälleenrakennuksessa maahamme nousi lähes 300 000 rintamamiestaloa.
Rintamamiestalo on liki ikonimainen. Tietyt piirteet toistuvat, ja sen tunnistaa muiden talojen joukosta. Vaikka kaikki rintamamiestalot näyttävät liki samalta, tarkemmin katsoen erojakin löytyy.
Tyyppipiirustuksia oli lopulta kymmenille erilaisille talotyypeille. Lisäksi kaikista taloista taisi tulla yksilö johtuen käytettävissä olleista materiaaleista ja tietenkin siitä, millainen hartiapankkilainen mitäkin taloa teki.
Rintamamiestalo on kestänyt aikaa sekä teknisesti että sosiaalisesti. Kestävä rakennustapa ja muuntojoustavuus näkyvät arvostuksena.
Rintamamiestaloja on kaupunkien rintamamiestaloalueilla, sellaisilla kuin Oulun Karjasilta ja Nokela, asutustilakylissä, kuten Kärsämäen Miilurannalla ja on niitä lukemattomia myös haja-ammuttuna ympäri Pohjois-Suomea.
Rintamamiestalot ovat pääosin runkorakenteisia, eristeenä sahanmuha. Hirsirunkoisenakin niitä on tehty ja myös kaupungeissa. Kompaktiutensa ja yksinkertaisten rakenteidensa takia rintamamiestalo on helpohko korjata ja huoltaa, kunhan taloa ei ole aiemmilla korjauksilla pilattu.
Rinne on haastatellut kirjaansa viittä rintamamiestaloa kunnostanutta perhettä. Vaikka taloissa on rintamamiestalojen tapaan paljon yhteneväisyyttä, on jokainen kunnostusprojekti oma tarinansa. Osa taloista kunnostuu helposti, toiset vaikeimman kautta.
Kuten muussakin rakentamisessa, virheitä on rintamamiestaloissakin, joskin useimmiten jälkikäteen remonttien yhteydessä tehtyinä, vaikkapa hengittämättömiä materiaaleja käytettäessä.
Perinnemestarin rintamamiestalo kertoo, kuinka jälleenrakennusajan tyyppitalo kunnostetaan terveellisesti alkuperäistä rakentamistapaa seuraten. Kirja kattaa koko talon kellarista vintille.
Se kannattaa ottaa käteen, jos edessä on rintamamiestalon korjaaminen ja vaikka vain siksi, jos harkitsee talon hankkimista.
