Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työasenteissa on tapahtunut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muutoksia kahden viime vuoden aikana. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen (TTL) Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen tuloksista.
Irtisanoutumisen aikeet ovat vähentyneet erityisesti alle 30-vuotiailla. Samoin työn imu on vahvistunut etenkin työuran loppupäässä. Nuorilla työn imun lasku on pysähtynyt.
Myönteistä on niin ikään se, että yleinen yksinäisyyden kokemus on vähentynyt hieman sekä koko väestössä että töissä olevilla.
Tulevaisuususko on kuitenkin heikentynyt. Aiempaa harvempi uskoo, että heidän työnsä muuttuu parempaan suuntaan.
Oireilu työuupumuksesta on pysynyt vakaana koko 2020-luvun. Huolta aiheuttaa selvimmin kolme-nelikymppisten ja esihenkilöiden tilanne.
– Edelleen työssä on selvästi enemmän hyvää kuin huonoa. Suomalaiset työssäkäyvät kokevat esimerkiksi selkeästi enemmän työn imua kuin työpahoinvointia, arvioi TTL:n erikoistutkija Janne Kaltiainen STT:lle.
Joka viides pohtii irtisanoutumista
Kahden viime vuoden aikana ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa keskimäärin.
– Mutta se muutos mitä nyt havaittiin, on myönteinen. Työn imun kokemus on kasvanut. Tämä on linjassa sen kanssa, että ihmisten aikeet irtisanoutua ovat vähentyneet. Aikeet jättää nykyinen työ ovat vähentyneet erityisesti nuorilla.
Nyt noin joka viides miettii usein irtisanoutumista työstään.
Kaltiainen kylläkin myöntää, että irtisanoutumisen aikeita saattaa vähentää myös eräs kielteinen asia: uuden työpaikan löytäminen voi olla nykyisin vaikeaa.
– Jos mahdollisuudet vaihtaa työpaikkaa ja edetä sitä kautta uralla ovat entistä huonommat, sekin kyllä vaikuttaa.
Varsinkin lähijohtajat ovat Suomessa usein paineen alla.
– Heillä näkyy enemmän työuupumuksen oireita työn liiallisen määrän kanssa.
Plussapuolelle uusissa tuloksissa sijoittuu se, että etenkin nuoret kokevat pystyvänsä tekemään aiempaa enemmän itsenäisiä päätöksiä työssä. Nuoret niin ikään näkevät työn myönteiset tulokset aiempaa paremmin.
Työpaikasta oikea yhteisö
Mitä syitä voisi löytyä tulevaisuudenuskon vähenemisen taustalta?
– Maailmassa on nyt paljon epävarmuutta, ja se heijastuu myös työelämään. Puhutaan lisäksi työn murroksesta. Mitä tekoäly tuo tullessaan työpaikoille? Ja totta kai taloudellinen tilanne on haastava.
Vaikka työpaikoilla ei voida vaikuttaa yhteiskunnan yleistilanteeseen, työ voi erikoistutkijan mukaan tarjota yhteisön, jonka jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä.
– Tätä voidaan vaalia ihmislähtöisellä johtamisella, tukea tarjoamalla ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Näinä aikoina toivon vaaliminen on entistäkin tärkeämpää.
Etätöissä vai lähitöissä?
Paraikaa Suomessa moni työpaikka hakee linjaa siinä, paljonko etätöitä voidaan säilyttää pysyvästi pandemian jälkeen. Mitä selvitys tuo esiin asiasta?
– Näiden tulosten perusteella jatkuva etätyön tekeminen voi etäännyttää työyhteisöstä. Ja toisaalta: koska etätyö tarjoaa joustoja, olisi hyvä tarjota mahdollisuus tehdä sitä osa työajasta, jos tämä onnistuu työtehtävien kannalta. Näin saataisiin lähityön hyödyt, mutta myös etätyön joustohyödyt, Kaltiainen vertaa.
Selvityksen kyselyihin vuonna 2025 vastanneet olivat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia. Tuloksia verrattiin vastaavaan kyselyyn vuosina 2019, 2021 ja 2023 saatuihin vastauksiin.
