Pääkirjoitus

Suo­ma­lai­nen ei usko ta­lou­den kään­tee­seen, ja juuri se vii­vyt­tää nyt kään­net­tä

Vienti on alkanut vetää etenkin metalliteollisuudessa, mutta talouskasvun tieltä pitäisi vielä murtaa jäätä.
Vienti on alkanut vetää etenkin metalliteollisuudessa, mutta talouskasvun tieltä pitäisi vielä murtaa jäätä.
Kuva: Pekka Väisänen

Torstai olisi voinut alkaa maailman onnellisimmalle kansalle paremminkin. Tilastokeskus julkaisi uudet tiedot kuluttajien luottamuksesta. Toivotun myönteisen käänteen sijasta mittaus kertoi syvenevästä epäluottamuksesta.

Lukemat ovat kehnoimpia 22 kuukauteen. Alamäkeen valuivat luottamus niin omaan kuin Suomenkin talouteen.

Tilanne on hämmentävä siihen nähden, että moni seikka viittaa talouden käänteen jo tapahtuneen, ainakin olevan käsillä.

Kuluttajien korttimaksut lisääntyvät, yritysten lainakanta nousee, asiakkaat siirtävät talletuksia sijoituksiin, ravintoloihin myynti on lähtenyt kasvuun, ja teollisuudessa etenkin metalliteollisuuden tilaukset kasvavat hyvää tahtia. Alueellisia eroja tietysti on.

Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa työttömyysasteen niin sanottu trendiluku parani hivenen joulukuuhun verrattuna.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla muotoili asian parisen viikkoa sitten ilman varauksia: suhdannekäänne on totta.

Ovatko hyvät uutiset menneet suomalaisilta ohi? Vain onko maailman onnellisin kansa myös maailman pessimistisin?

Selitys ankeisiin odotuksiin löytynee työttömyydestä. Suomi on nyt EU:n pimentola 10,3 prosentin työttömyysasteella.

Jos on työtön tai jos takaraivossa häilyy pelko työpaikan menetyksestä, isoja ja pieniä hankintoja viivytetään. Keskiviikkona kerrottiin Nokian muutosneuvotteluista, jotka eivät onneksi ole massiiviset.

Työllisyyshuolten lisäksi tunnelmaa pilaavat myös Ukrainan sodan jatkuminen, puheet valtiontalouden taas edessä olevista sopeutuksista ja Trumpin tullipoukkoilut. Talouskasvun henkinen tulppa ei ota irrotakseen.

Synkistely näyttää kuitenkin menneen yli.

"Sitä ei ehkä näe sisältä käsin selvästi, mutta täällä (Suomessa) on todella paljon mahdollisuuksia", sanoi Nordean konsernijohtaja, tanskalainen Frank Vang-Jensen viikko sitten Helsingin Sanomissa.

Hän muistutti, että kansa on koulutettua ja digitaalisesti kyvykästä, ja hallitus on tehnyt kasvutoimia, joita Vang-Jensen luonnehti oikeansuuntaisiksi.

Konsernijohtaja ei lausunut näkemyksiään etäältä Kööpenhaminasta vaan hän on asunut Suomessa vuosien ajan ja tuntee maan.

Muissa pohjoismaissa tunnelmat ovat valoisammat kuin meillä. Näin myös Ruotsissa, vaikka sielläkin työttömyys on poikkeuksellisissa lukemissa.

Suomalainen ei usko ennen kuin näkee. Sokka irronnee täällä vasta siinä vaiheessa, kun työllisyys toden teolla ampuu kasvuun.

Helmikuun luottamusmittauksista löytyy kiinnostava pohjoista koskeva tieto. Talousluottamus oli poikkeuksellisesti vahvinta Pohjois-Suomessa.

Syitä ei eritellä, mutta kyse voi olla matkailun hurjasta imusta ja lukuisista teollisista suurhankkeista. Jälkimmäisten sarja näyttää edelleen jatkuvan.