Pohjois-Suomen talouskasvu sai saavillisen jääkylmää vettä niskaansa, kun Metsä Group peruutti Kemiin suunnitellun tekstiilikuitutehtaan jätti-investoinnin tällä viikolla.
Kuura-nimeä kantanut tehdashanke olisi ollut Suomessa ensimmäinen suuren mittakaavan laitos, joka tuottaa paperisellusta valmistettua kuitua vaateteollisuuden tarpeisiin. Tehdas olisi ollut mitä tervetullein hyppy tulevaisuuteen. Perinteisen sellubulkin sijasta Kemissä olisi jalostettu omaa huipputuotetta.
Investointi kaatui lopulta huonoon markkinatilanteeseen. Yhtiö kertoi luopuvansa hankkeesta, koska vastaavan tekstiilikuidun markkinoilla on jo huomattavaa ylitarjontaa. Taustalla on etenkin Aasiaan lyhyessä ajassa rakennettu uusi tuotantokapasiteetti. Siitä voi päätellä, että Kemin puupohjainen kuitutuote on haudattu lopullisesti.
Kuuran peruuntumisella on miinusmerkkisiä työllisyysvaikutuksia Kemiä laajemmin.
Yli 500 miljoonan euron laitos olisi työllistänyt rakennusvaiheessa ja toiminnassa satoja henkilöitä. Näin mittavan kokoluokan toiminta olisi lisännyt työpaikkoja niin rakentamisessa, kuljetuksessa kuin raaka-aineen hankinnassa eri puolilla Pohjois-Suomea vuosikymmeniksi.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jussi Rämet muistutti Kalevassa (11.8.), että hankkeen päättyminen tuntuu myös oululaisten yritysten alihankintaketjuissa. Urakoita ja tavaratoimituksia ei tulekaan.
Kemin takaisku osoittaa, että viimein nousuun kääntynyt Suomen talouskasvu ei tunnu kovinkaan kirkkaana käytännön elämässä. Vaikka suhdanneparannus on tosiasia, se ei vasta lyhyen aikaa kestäneenä vielä näy nousukauden keskeisissä merkeissä – kuten yritysten investoinneissa, työttömyyden vähenemisessä tai kotitalouksien ostovoiman vahvistumisessa.
Työpaikkoja ei ole ilmaantunut eikä asuntokauppa edelleenkään käy. Talouden kasvusuunta ei ainakaan näin hentona rohkaise kuluttajia avaamaan kukkaron nyörejään, mikä on omiaan pitkittämään taantumaa.
Kituliaan kasvun aika on kestänyt Suomessa miltei 18 vuotta. Siksi talouskasvun keskeinen kysymys ei ole enää vain kasvun määrä, vaan sen laatu pitemmällä tähtäimellä.
Ylöspäin osoittavat suhdannepiikit ovat poliittisesti käyttökelpoisia tilastonamuja, mutta vasta rohkeat investoinnit tuottavat vankempia näkymiä. Jos kasvu hyödyttää vain rajattua joukkoa yrityksiä, vaikutukset työllisyyskehitykseen ja tavallisten palkansaajien toimeentuloon voivat jäädä olemattomiksi.
Kemin tehdashanke olisi onnistuessaan takonut kasvua korkean jalostusarvon viennistä ja tuottavuuden noususta. Juuri nyt sellaiset ovat elintärkeitä Suomelle. Kilpailukykyä ei vahvisteta ilman investointeja ja niiden synnyttämää kasvua.