Tasavallan presidentti Alexander Stubb on hoitanut virkaansa kuusi viikkoa. Ensimmäisen näyttävän kaksipäiväisen työvierailunsa ulkomaille presidentti teki tällä viikolla Brysseliiin. Stubb keskusteli useiden Euroopan unionin johtohenkilöiden sekä Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.
Alexander Stubbin jos kenen Suomessa voi sanoa tuntevan EU:n kuin omat taskunsa. Hän työskenteli ennen poliittista uraansa EU:ssa ja sai vauhtia politiikkaan europarlamentaarikkona. Voi siis hyvinkin arvioida, että Stubb suhtautuu Eurooppaan intohimoisesti ja haluaa toimia aktiivisesti suhteessa EU:hun myös Suomen presidenttinä.
Vierailu EU:n ytimessä Brysselissä ja useiden Euroopan johtavien henkilöiden tapaaminen herätti kysymyksen, aikooko Stubb lisätä presidentin roolia Suomen EU-politiikassa. Menikö Stubb nyt pääministeri Petteri Orpon (kok.) reviirille kun tapaili myös EU-johtoa?
EU-politiikan Suomessa on katsottu kuuluvan pääministerin vastuulle siitä lähtien kun presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) linjasivat vuonna 2009 "kahden lautasen" ongelmaa. Sen jälkeen EU:n huippukokouksissa ja illallisilla Suomea on edustanut pääministeri.
Naton päämajassa Brysselissä presidentti Stubbin keskustelut keskittyivät Euroopan turvallisuuteen ja Ukrainan tukeen. Friends of Europe -ajatushautomon keskustelutilaisuudessa Stubb piti puheen, jossa hän kertoi valvovansa öitään Venäjän ja presidentti Vladimir Putin kyynisten toimien takia.
Tiedotustilaisuudessa lehdistölle Stubb toppuutteli Iltalehden uutisoimia tietoja, että Naton maavoimien alaesikunta olisi perusteilla Mikkeliin. Asiaa ei ole vielä päätetty, eikä sitä, eikä muitakaan Suomeen liittyviä Naton asioita ratkaista Suomen aluepolitiikan näkökulmasta.
Pohjois-Suomen kannalta Iltalehden uutiseen sisältyy tietoa, miten Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisen sopimuksen perusteella amerikkalaiset kuljettaisivat Kemin satamaan raskasta aseistusta. Kemi on valikoitunut aseiden varastointiin, koska siellä on syväsatama sekä lentokenttä ja sieltä ovat hyvät rautatie- ja maantieyhteydet Lappiin.
Nato-Suomen uusi turvallisuuspoliittinen asema oli Alexander Stubbin yksi aihe puheessaan Brysselissä. Ukrainan suoran tuen lisäksi hän haluaa Suomen uudistavan omia puolustusvoimiaan. Itsenäinen vahva puolustuskyky on Stubbin mielestä muuttumassa vahvaksi puolustukseksi osana puolustusliittoa.
Presidentti on Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja sekä puolustusvoimain ylipäällikkö, eikä Stubb halua tätä asemaa varmastikaan vähentää, vaikka vaatimuksia siitäkin on esitetty. Päinvastoin, ensimmäiset askelmerkit näyttävät siltä, että Stubb hakee presidentti-instituutiolle – ja itselleen – vahvaa asemaa Natossa.
Suomi on maantieteellisesti sotilasliiton koillista reuna-aluetta 1 343 kilometriä itään päin, joten siksi on perusteltua hakeutua Naton päätöksenteon ytimeen.