STM:n kans­lia­pääl­lik­kö Var­hi­la: Mi­nis­te­riön mas­ki­sel­vi­tyk­seen ei liit­ty­nyt po­liit­tis­ta oh­jaus­ta

Keväällä ja kesällä kangasmaskeja oli saatavilla, mutta vajetta oli erityisesti sote-henkilöstön käyttöön tarkoitetuista CE-merkityistä maskeista, kertoo STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kolumnissaan. Hänen mukaansa hallitus on nojannut asiantuntijatietoon päätöksenteossaan koko koronapandemian ajan, ja nyt tieto kasvimaskien osalta on lisääntynyt.

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo kolumnissaan, kuinka hallitus päätyi keväällä siihen, että kasvomaskeja ei suositella. Hänen mukaansa nyt tieto maskien osalta on lisääntynyt.
STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo kolumnissaan, kuinka hallitus päätyi keväällä siihen, että kasvomaskeja ei suositella. Hänen mukaansa nyt tieto maskien osalta on lisääntynyt.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo, että kohutun ministeriön kasvosuojusselvityksen toteuttamiseen ei ole liittynyt poliittista tai muutakaan ohjausta. Varhila kirjoittaa aiheesta STM:n verkkosivuilla tänään julkaistussa kolumnissaan.

Varhilan mukaan maskiselvitys on toteutettu valtioneuvoston tekemän tilauksen mukaisesti.

– Katsauksen hankintaa varten tehdyssä toteuttajien kartoituksessa kriteereinä olivat sekä katsauksen laatu, että aikataulu. Katsauksen aikataulu oli tiukka ja selvityksen toteuttajan haluttiin olevan ministeriöstä riippumaton taho.

STM:n tilaamassa maskiselvityksessä arvioitiin kasvomaskien käytön hyötyjen tieteellisestä näyttöä. Toimeksiannosta tehtiin sopimus Summaryx Oy:n kanssa, joka tuottaa tietoa menetelmien ja käytäntöjen vaikuttavuudesta, kustannuksista ja käyttöönoton vaatimuksista.

– Keväällä ja kesällä vajetta oli erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön tarkoitetuista CE-merkityistä maskeista. Kangasmaskeja oli saatavilla. Selvityksessä kasvosuojuksilla tarkoitetaan kaikkia kasvot peittäviä suojuksia, Varhila kertoo kolumnissaan.

– Hallitus on toiminut systemaattisesti tautitilanteen mukaan ja nojannut asiantuntijatietoon päätöksenteossaan koko koronapandemian ajan. Suomi on kaikilla mittareilla arvioituna selviytynyt koronan hoidosta ja hallinnasta toistaiseksi kohtuullisen hyvin.

Ensimmäinen ohjeistus maskien käytöstä huhtikuussa

Varhila kertaa kolumnissaan kevään tapahtumia. Hänen mukaansa jo kriisin alkuvaiheessa todettiin, että kasvomaskit voivat täydentää viruksen torjumisen keinovalikoimaa.

– Maskien käytöstä onkin ohjeistettu STM:n hallinnonalalla ensimmäisen kerran jo 3.4.2020, kun Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea antoivat ohjeistuksen turvalliseen kasvomaskien käyttöön, Varhila huomauttaa.

Maailman terveysjärjestö WHO suositteli koko kevään ajan, että oireettomat henkilöt käyttäisivät maskeja vain koronapotilasta hoidettaessa.

– Myös eurooppalainen tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC oli antanut suosituksen, että ensisijaisesti tulisi huolehtia fyysisten etäisyyksien turvaamisesta sekä hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Maskien käyttö olisi vasta toissijainen keino ehkäistä tartuntojen leviämistä.

"Tavoitteena selkeät ja yhdenmukaiset viestit"

Varhila tuo esiin sen, kuinka kaikissa maissa ei annettu tarkkoja ohjeita kasvomaskein käytöstä, koska vaikutusten kiistaton näyttö puuttui.

– Hengitystie-epidemioissa ei myöskään aiemmin oltu suositeltu laajaa kasvomaskien käyttöä. Muun muassa muut Pohjoismaat pidättäytyivät keväällä antamasta maskisuositusta, eikä Suomi poikennut tästä linjasta.

Varhilan mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja STM:n viestintäyksiköt suunnittelevat viestintää tiiviisti yhdessä, ja yhteistyön tiivistämisestä koronaviruksen levitessä on puhuttu jo ennen kuin valmiuslaki otettiin käyttöön maaliskuussa.

– Tavoitteena on saada selkeät ja yhdenmukaiset viestit kansalaisille aivan uudenlaisessa tilanteessa: keskellä pelkoja aiheuttavaa pandemiaa ja valmiuslain säädösten alaisena. Päämääräksi otetaan selkeiden ydinviestien laatiminen ja niiden vahva jakaminen eri kanavien kautta. Käsi- ja yskimishygienia ja turvaetäisyyksien noudattaminen todettiin tutkimuksissa tärkeimmiksi keinoiksi viruksen leviämisen estämiseen ja niistä myös viestittiin vahvasti.

"Kasvomaskien osalta tieto on lisääntynyt"

Toukokuun ensimmäisellä viikolla hallitus linjasi koronaepidemian hallinnan hybridistrategiasta ja antoi STM:lle toimeksiannon maskiselvityksestä.

STM julkaisi valmistuneen selvityksen 29. toukokuuta. Kesäkuun 3. päivänä hallitus linjasi "saamiensa taustatietojen pohjalta tekemäänsä kokonaisarvioon perustuen", että se ei anna suositusta kasvomaskien käytöstä silloisessa epidemiatilanteessa.

Kesän kuluessa siirryttiin normaalioloihin ja rajoituksia purettiin. Varhilan mukaan samalla kuitenkin valmistauduttiin koko ajan syksyyn ja mahdollisesti muuttuvaan tautitilanteeseen.

Kun elokuussa koronatartuntojen määrä oli selvässä kasvussa, hallitus tarkasteli maskisuositusta uudelleen ja puolsi THL:n maskisuositusta periaatepäätöksessään 13. elokuuta.

– Kuten kaikessa muussakin koronaan liittyvässä, myös kasvomaskien osalta tieto on lisääntynyt, Varhila kirjoittaa.