Suomen 295 kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokustannukset vuonna 2017 olivat 3 235 euroa/asukas (Kuntaliitto 2018). Erikoissairaanhoidon osuus tästä oli 38 prosenttia eli 1 228 euroa/asukas, perusterveydenhuollon osuus 18 prosenttia eli 593 euroa/asukas. Terveydenhuollon laatu on kansainvälisesti mitaten hyvä, mutta perusterveydenhuollon heikko saatavuus on ollut ongelma, jota sote-uudistuksen oli tarkoitus parantaa. Perusterveydenhuollossa ehkäistään sairauksien pahenemista ja siten erikoissairaanhoidon tarvetta.
Jotta verovarat riittävät tulevaisuuden terveydenhuollossa, tarvitsemme perusterveydenhuollon saatavuuden parantamista ja erikoissairaanhoidon kustannusten hallintaa.
Tämä tapahtuu purkamalla raskasta hallintoa sekä kehittämällä sujuvan työn mahdollistavaa palvelevaa johtamista. Kustannuksia voidaan hillitä myös kehittämällä riittäviä etä- ja digipalveluita, tietojärjestelmien käytettävyyttä sekä palvelun laatua ja asiakaslähtöisyyttä. Rakennusten aiheuttamien terveyshaittojen poistaminen voi tuottaa jopa 0,5 miljardia vuosittaisen kustannussäästön. (Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2012).
Terveydenhuollon henkilöstön kiire ja työn keskeytykset tuottavat huonoja päätöksiä ja lisääntyviä kustannuksia harkitsemattomien tutkimusten ja lähetteiden kautta. Osaoptimointi, eli kustannusten lyhyen tähtäimen säästö, tuottaa hallitsemattomia kustannuksia, mikä on esimerkiksi Tanskan terveydenhuoltomallissa huomioitu. Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaminen ja asianmukainen hoitosuunnitelma järkeistää hoitopäätöksiä ja vähentää turhia toimenpiteitä sote-palveluja paljon tarvitsevilla.
Perustason omalääkäritoiminta oikeanlaisine työnjakoineen ja ikäihmisten neuvolapalvelut palvelisivat tätä tarkoitusta.
Saija Hyvönen
työterveyshuollon erikoislääkäri
kansanedustajaehdokas (ps./sit.)
Oulu