Sosiaalinen media on kiinteä osa arkea, mutta sen vaikutus itsetuntoon on kaksijakoinen. Some voi tarjota inspiraatiota ja yhteisöllisyyttä, mutta myös luoda paineita ulkonäköön ja itseensä kohdistuviin odotuksiin.
Erityisesti nuoret, joiden itsetunto ja identiteetti ovat vasta rakentumassa, altistuvat helposti somen vaikutuksille. Kuvankäsittely, filtterit ja huolitellut ”täydelliset” julkaisut kuvaavat maailmaa, joka ei ole todellinen. Tällainen sisältö vääristää käsitystä ulkonäöstä ja saa monet vertaamaan itseään epärealistisiin standardeihin.
Vertailun kierre voi vaikuttaa itsetuntoon monin tavoin. Epävarmuus omasta ulkonäöstä, kehonkuvaan liittyvät ongelmat ja riittämättömyyden tunne ovat valitettavan yleisiä somen käyttäjien keskuudessa. Erityisesti ”ennen ja jälkeen” -tyyliset kuvat esimerkiksi laihdutuksesta tai esteettisistä toimenpiteistä, kuten hampaiden oikomisesta tai valkaisemisesta, voivat olla kaksiteräinen miekka. Vaikka ne voivat inspiroida joitakin, ne altistavat myös itsetunnon laskulle ja jatkuvalle itsensä vertailulle.
Hampaiden estetiikka on yksi näkökulma, josta ei vielä puhuta tarpeeksi somen vaikutuksia tarkastellessa. Esteettisten hammashoitojen, kuten valkaisu- ja oikomishoitojen näkyvyys on lisääntynyt somessa osittain yhteistyökampanjoiden ansiosta. Vaikuttajat mainostavat palveluita usein ennen ja jälkeen -kuvien kautta, jotka korostavat muutosten merkitystä ulkonäölle.
Vaikka tällainen sisältö voi rohkaista hakeutumaan hoitoon, se myös ylläpitää ajatusta siitä, että tietynlainen ulkonäkö – tässä tapauksessa täydellinen hymy – on avain hyväksyntään ja kauneuteen.
On myös tutkittua, että purentavirheistä kärsivillä on usein heikompi itsetunto ja negatiivisempi käsitys itsestään. Tämä ei ole vain esteettinen kysymys, vaan sillä on suoria vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin. Somessa jaettu materiaali, joka vahvistaa täydellisen hymyn merkitystä, voi pahentaa itsetunto-ongelmia etenkin heillä, joilla on esteettisiä tai toiminnallisia haasteita hampaissa.
Somella on kuitenkin myös mahdollisuus toimia positiivisena voimana. Kehopositiivisuutta ja ulkonäön monimuotoisuutta edistävät sisällöt voivat auttaa normalisoimaan erilaisia ulkonäköjä ja tukemaan terveempää itsetuntoa. Vaikuttajilla on suuri vastuu siitä, millaisia kauneusihanteita he vahvistavat. Olipa kyse kehonkuvasta tai hampaiden estetiikasta, on tärkeää edistää viestiä, että täydellisyys ei ole ainoa tavoite, eikä sen tulisi olla mittari omalle arvokkuudelle.
Avoimuus, rehellisyys ja monipuoliset esimerkit voivat auttaa purkamaan somen luomia ulkonäköpaineita ja tukea seuraajia hyväksymään itsensä sellaisina kuin he ovat. Sosiaalinen media voi olla voimakas työkalu, mutta sen vaikutusten tasapainottaminen vaatii vastuullisuutta sekä käyttäjiltä että sisällöntuottajilta.
Inka Hiltunen
terveystieteiden kandidaattiopiskelija, lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Krista Hylkilä
TtM, väitöskirjatutkija, projektipäällikkö, UnLogged-hanke, lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Aino Peltonen
TtM, väitöskirjatutkija, hankeasiantuntija UnLogged-hanke, lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto