Sotaharjoitukset: Ou­lu­lai­nen Teemu Hil­tu­nen, 25, sai käskyn ker­taa­maan ja suureen Na­to-har­joi­tuk­seen

Yritykset: Kem­pe­le­läi­sen Lehdon työ­ka­lu­ja huu­to­kau­pa­taan nyt pilk­ka­hin­taan

Vastaa kyselyyn: Pitääkö hiih­to­lo­mal­la hiih­tää?

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Soi­ja­tren­diä kat­sot­ta­va kriit­ti­sem­min – pää­vas­tuu il­mas­to­krii­sis­tä vie­ri­te­tään liian it­ses­tään sel­väs­ti maa­ta­lou­del­le

Onko soija kuluttajan lautasella niin vihreä valinta kuin mitä äkkiseltään voisi olettaa, vai toteutetaanko soijan varjolla sittenkin vain monikansallisten yhtiöiden viherpesua?

Silmiini on viime aikoina pistänyt ruokakauppojen laajentunut vegetuotteiden valikoima – erityisesti lihaa korvaavat soijaproteiinivalmisteet tuntuvat löytäneet tiensä kauppojen hyllyille. Näistä ehkä tunnetuin on soijamaidosta valmistettu tofu, jolla eläinperäistä lihaa tyypillisimmin korvataan. Esimerkiksi tofulla ja soijarouheella on erittäin helppoa jäljitellä vaikkapa kananlihan koostumusta.

Mielestäni nykyisessä ympäristöpolitiikassa päävastuu ilmastokriisistä vieritetään liian itsestään selvästi maataloudelle. Etenkin lihakarjataloudesta maalaillaan luontokatoon liittyviä uhkakuvia sen maaperää köyhdyttävän vaikutuksen vuoksi. Valitettavan usein tästä ilmastovaikutusten vertailusta kuitenkin unohtuu kaukaa kuljetettavat tuontituotteet, kuten vaikkapa soija.

"Silmiini on viime aikoina pistänyt ruokakauppojen laajentunut vegetuotteiden valikoima – erityisesti lihaa korvaavat soijaproteiinivalmisteet tuntuvat löytäneet tiensä kauppojen hyllyille."

WWF:n nettisivujen mukaan valtaosa soijasta tuotetaan Brasiliassa, Argentiinassa ja Yhdysvalloissa – kyseessä ei siis varsinaisesti ole mikään kotimainen lähituotanto. Suomeen tuodusta soijasta 95 prosenttia päätyy maatalouden eläinrehuksi, kuten esimerkiksi kirjolohen viljelyyn. EU:n tasolla tarkasteltuna eniten soijaa käytetään broilerintuotannossa (37 prosenttia) ja seuraavaksi eniten sianlihan valmistukseen (29 prosenttia). Näiden lisäksi soijaa hyödynnetään kananmunien tuotannossa. (22 prosenttia).

Suomen WWF:n suojeluasiantuntijana vuosina 2020–2021 toiminut maatalous- ja metsätieteiden maisteri Mari Koistinen osallistuu soijakeskusteluun kirjoituksellaan Soija syynissä: ruoaksi, rehuksi vai boikottiin.

Ruotsalaistutkijoiden tekemän kuluttajaekonomisen arvion mukaan siipikarjanlihantuotantoa pitäisi vähentää puoleen nykyisestä tuotantomäärästä, jos soijan tuotanto EU-alueelle yhtäkkiä lakkaisi. Lisäksi Koistinen huomauttaa Euroopan kasvuolosuhteiden olevan soijan viljelyyn varsin haasteelliset, ja täällä koti-Suomessakin soijaa kasvatetaan pelkästään pienimuotoisesti.

Soijan satomäärät jäävät täällä pohjoisessa lisääntyneeseen kysyntään nähden liian alhaisiksi, minkä vuoksi soijarehua joudutaan ostamaan muualta. Eurooppaan soijaa saatiin pääasiassa Etelä-Amerikan alueelta aina siihen asti, kunnes globaalissa markkinataloudessa ja kauppapolitiikassa vuonna 2018 tapahtuneiden muutoksien myötä tuontialue vaihtui Pohjois-Amerikaksi. Brasilialaisen soijan vientikohteeksi vakiintui tuolloin Kiinan talousalue.

Yritystoiminnan globaaleja – ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia – vaikutuksia tutkiva Finnwatch laati vuonna 2021 seurantaraportin 12:sta Suomessa toimivasta lihateollisuuden yrityksen ostotiedoista. Tarkastelukohteiksi valikoituivat muun muassa Atria, Hankkija, Snellman, Berner, HKScan ja Berner.

Hankkeen tarkoituksena oli luoda yleiskatsaus soijarehun kokonaiskulutuksesta ja brasilialaisen soijan käyttöasteesta kotimaisessa liha- ja rehuteollisuudessa. Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér kertoo ikävän totuuden raportin tuloksista: melkein jokaisen yrityksen tuotanto- ja arvoketjuissa käytetään Brasiliasta tuotua soijaa. Nyt jos koskaan on tarpeen suhtautua soijatrendiin hitusen kriittisemmin.

Minna Linna

Oulu