Liikenneministeri Lulu Ranne, lämmin kiitos sinulle omasta, muiden jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden puolesta. Saatoit skuutit lainsäädännön alaisiksi.
Oikeustajuani eniten loukkasi se, että moottorikäyttöisellä ajoneuvolla sai ajaa päissään. Toki puolilta öin kaupungilla liikkuessa näyttää sille, etteivät kaikki ole vielä (?) valmiita lakia noudattamaan. Eiköhän kuitenkin muutama kiinnijääminen tilanteen korjaa.
Samoilla tulilla voisi mopot ja moottoripyörät ottaa määräaikaiskatsastuksen piiriin. Poliisin mukaan kesällä sadoista tarkistetuista mopoista liki puolet oli laittomia. Poliisi ei resurssipulan takia kykene edes kaikkia vakansseja täyttämään. Arvelen heillä olevan muutakin tekemistä kuin mopojen ratsaaminen.
Jonkun kerran on silmiini sattunut väite, että mopo viritettäessä muuttuu kevariksi. Vakikatsastuspaikkani insinööri väitti, ettei Suomessa ole yhtään viritettyä mopoa, joka olisi moottoripyöräksi katsastettu. Vierastan myös sanaa virittäminen silloin, kun on iskältä kinutuilla rahoilla mopon moottorin yläkerta vaihdettu. Viila käteen ja toimeksi. Tosin laitonta se on sekin.
Moottoripyöristä sitten. Ensiapuna rekisterikilpi myös keulalle. Näin voisivat kamerat suitsia myös näiden nopeuksia. Kummipoikani elvistelee omistavansa moottoripyörän, joka on räpeltämätön. Siis täysin tieliikennelainsäädännön mukainen. Toista ei sanonut tietävänsä autokoulun pyöriä lukuun ottamatta. Jos ei keulaa ole shoppailtu, niin ainakin on pakoputkea avarrettu antamaan miehekkäämmät saundit.
Äitini oli ”Tölikan friiduja Stadista”. Hän ei koskaan opetellut ajamaan polkupyörällä. Kun hän varttuneemmalla iällä ajoi autokortin, olisi hän tällä saanut nousta vaikka tuhannenkuutioisen pyörän selkään. Tämä epäkohta poistettiin joskus Stolbovan rauhan aikoihin. Saman oikaisun voisi tehdä nyt mönkijöiden suhteen. Osa niistä on sellaisia, että liikenteeseen saa lähteä kokonaan ilman ajoharjoittelua. Mönkijää vielä usein ajavat nuoret, joiden vastuuntunto ei aina yllä turvalliseen liikkumiseen.
Jaakko Iho
Oulu