Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Sii­ka­joen Luohuan koulun lak­kaut­ta­mi­sel­le ei ole riit­tä­viä pe­rus­tei­ta – Pää­tös­ten pitäisi olla lasten ja kylien edun mu­kai­sia

Siikajoella käydään keskustelua Luohuan koulun tulevaisuudesta. Kyläyhdistys on pyytänyt päätöksenteon tueksi asiantuntijoiden arvioita koulua koskevien lakkautusperusteiden avaamisessa.

Keskusteluissa päättäjien kanssa on noussut esiin asiantuntija- ja tutkimustiedon kyseenalaistaminen sekä kritiikitön suhtautuminen viranhaltijoiden esityksiin. Mihin päätöksenteko lopulta perustuu, jos asiantuntija- ja tutkimustietoa ei pidetä luotettavana?

Koulun lakkauttamista on perusteltu taloudellisilla, pedagogisilla ja rakennuksen kuntoon liittyvillä syillä.

Opetustoimen ylitarkastaja emeritus ja opetusalan asiantuntija Kari Lehtolan palveluverkkotarkastelun mukaan laskennallinen säästö olisi vain noin 49 000 euroa vuodessa. Luku on selvästi kunnan arvioita pienempi, eikä siinä ole huomioitu muuttoliikeriskejä, elinvoimavaikutuksia tai tyhjilleen jäävän rakennuksen kustannuksia. Nämä huomioiden säästö on lähellä nollaa tai jopa negatiivinen.

Kunnassa esitetty väite palvelurakenteen raskaudesta on ristiriidassa sen kanssa, että Siikajoen perusopetus on järjestetty valtakunnallisesti varsin kustannustehokkaasti oppilaskohtaisten kustannusten alittaessa valtakunnallisen keskiarvon.

Kyläkoulututkija Taina Peltosen mukaan opetuksen laatu ei riipu koulun koosta. Osa kunnan esittämistä pedagogisista perusteluista on selvästi ristiriidassa tutkimustiedon kanssa.

Rakennusterveysasiantuntijan mukaan koulun kuntotutkimusten tulkinnassa ei ole huomioitu hirsirakennuksen erityispiirteitä. Tutkimukset eivät osoita sellaisia vaurioita tai terveyshaittoja, jotka edellyttäisivät laajoja korjauksia. Myös hirsikorjaamisen asiantuntijan arvio tukee tätä näkemystä.

Ennusteiden mukaan Luohuan oppilasmäärä pysyy seuraavan viiden vuoden ajan koko kunnan vakaimpana. Kyse ei siis ole hiipuvasta koulusta.

Tutkimusten mukaan kouluverkkopäätöksissä säästöt usein yliarvioidaan ja vaikutukset kylien elinvoimaan aliarvioidaan. Elinvoimaiset kylät ovat maaseutukunnan elinehto.

Kylällä on hyväksytty periaate, jonka mukaan koulu lakkaa, jos oppilasmäärä laskee alle 40 oppilaan rajan. Selkeät linjaukset lisäävät ennakoitavuutta ja vahvistavat luottamusta kunnan päätöksentekoon. Päätösten tulisi kannustaa kylien aktiivisia kehittäjiä, ei tehdä heistä katkeria kuntalaisia.

Ennusteiden mukaan Luohuan oppilasmäärä pysyy seuraavan viiden vuoden ajan koko kunnan vakaimpana. Kyse ei siis ole hiipuvasta koulusta.

Kunnan koko oppilasmäärän kehitys tuo henkilöstö- ja tuntikehyssäästöjä ilman yhdenkään koulun lakkauttamista. Lisäksi Siikajoen vuoden 2025 tilinpäätös oli 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen, eikä välitöntä tarvetta palveluverkon supistamiselle ole.

Toivon, että valtuutetut arvioivat päätöstään lasten edun, tutkimustiedon, oikeudenmukaisen valmistelun, luottamusta vahvistavan päätöksenteon sekä koko kunnan tulevaisuuden näkökulmasta.

Tällä hetkellä Luohuan koulun lakkauttamiselle ei ole riittäviä perusteita. Keskittämispolitiikka on saanut edetä Suomessa kyseenalaistamatta – ei siksi, että se olisi aina ollut välttämätöntä, vaan siksi, että niin on vain päätetty.

Sanna Petäjämaa

KM, luokanopettaja, Luohua, Siikajoki