Hallituksen toteuttamat leikkaukset työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen iskevät yksityisten palvelualojen työntekijöiden toimeentuloon. Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja tutkimuslaitos Laboren rahoittaman selvityksen mukaan palvelualoilla työskentelevistä noin neljänneksellä käytettävissä olevat tulot laskevat. Eniten kärsivät osa-aikatyötä tekevät.
Tuloksista nähdään, että palvelualojen työntekijät köyhtyvät koko palkansaajaväestöön verrattuna.
– Ostovoiman heikkeneminen kasautuu pienituloisille ja osa-aikaisille erityisesti, sanoi Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä tiedotustilaisuudessa.
Yksityisten palvelualojen ammattiryhmiä ovat esimerkiksi myyjät, siivoojat ja ravintolatyöntekijät.
Labore käytti analyysissä SISU-mikrosimulointimallia, jossa lasketaan eri uudistuksen yhteisvaikutus eri ihmisryhmiin. Kyseessä on mallinnus, sillä vielä ei ole olemassa tilastoja toteutuneista vaikutuksista.
Muutokset työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja perustoimeentulotukeen tulivat voimaan viime vuonna ja tämän vuoden alussa.
Veroale ei pelasta
Tuloksista voidaan päätellä, että leikkausten jälkeen entistä harvempi palvelualojen työntekijä sai asumistukea. Laboren laskelmien mukaan asumistuen saajien määrä laski noin 40 prosenttia. Asumistuen suuruus sitä saavilla laski noin kolmanneksella.
Asumistuen lasku aiheuttaa ahdinkoa erityisesti isoissa kaupungeissa asuville palvelualojen työntekijöille.
Myös työttömyysturvan saajien osuus laski muutosten jälkeen, mutta paljon asumistukea vähemmän.
Toisaalta toimeentulotuen saajien osuus nousi ja toimeentulotuen tarpeen määrä kasvaa. Selvityksessä ei kuitenkaan saada tietoa siitä, että ovatko leikkauksista kärsineet hakeneet toimeentulotukea ja onko heille sitä myönnetty. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi tueksi. Käytännössä esimerkiksi säästöt pitää käyttää ennen toimeentulotuen myöntämistä.
Selvityksessä laskettiin, etteivät hallituksen kevennykset ansiotuloveroon juurikaan kompensoi leikkausten vaikutusta.
– Ehdotetut verokevennykset kohdistuvat aika heikosti niille ryhmille, joiden tulot laskevat eniten, Nyyssölä sanoo.
Vastentahtoista osa-aikatyötä
Soviteltua työttömyysetuutta saaneiden joukossa käytettävissä olevat tulot laskivat selvityksessä enemmän kuin muissa ryhmissä yksityisten palvelualojen sisällä.
Soviteltua työttömyysetuutta voi saada esimerkiksi osin lomautettuna oleva tai osa-aikatyötä tekevä, jos kokoaikatyötä ei ole tarjolla.
PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo, että palvelualoilla osa-aikatyötä tehdään usein vastoin työntekijän toivetta.
– Aikaisemminkin kuultiin niitä puheenvuoroja, että menkää töihin. Mutta kun ei se ole ihmisen oma valinta, ei siellä ole (kokoaikaisia) töitä tarjolla.
Nyyssölän mukaan naiset tekevät palvelualoilla miehiä useammin osa-aikatyötä ja työskentelevät matalapalkkaisissa tehtävissä, minkä vuoksi he kantavat uudistuksista myös suhteellisesti suurimman taakan. Kokoaikatyötä tekeville vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Pääasiallisena analyysimenetelmänä selvityksessä ovat laskelmat perustuen SISU-mikrosimulointimalliin, jonka avulla voidaan laskea lakimuutosten yhteisvaikutuksia eri ryhmille. Lisäksi tehtiin kuvailevia tilastoanalyysejä Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistoilla ja Kelan toimeentulotukitilastoilla.