Eduskuntapuolueiden kunnallisvaalibudjetit ovat yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa ja summat vaihtelevat puolueittain 30 000:sta 400 000 euroon. Melkoinen osa ehdokkaista käyttää omaan vaalimainontaan vähintään sata euroa. Eniten kilpaillaan pääkaupunkiseudulla, jossa oma kampanja saattaa viedä kymmeniä tuhansia euroja.
Keskustan budjetti on noin 325 000 euroa, josta piirit saavat 89 000 euroa. Kattokampanjaan jää reilut 200 000 euroa. Sillä on tuettu mm. puoluejohdon kentällä kiertämisiä.
Ehdokashankintaan osallistuneita kunnallisjärjestöjä on palkittu yhteensä 6 500 eurolla. "Tavoitteena on ollut saada listoille naisia ja nuoria enemmän", arvioi hallintopäällikkö Pekka Korhonen.
"Vanhasta muistista sanoisin, että ehdokkaat käyttävät keskimäärin sata euroa omiin mainoksiinsa. Kun meillä on yli 11 000 ehdokasta, tekee tämä jo yli miljoona euroa."
Kokoomuksessa ehdokkaat käyttävät kampanjointiin nollasta eurosta kymmeniin tuhansiin. Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa sekä Etelä-Pohjanmaalla käytetään rahaa runsaastikin, selvittää hallintopäällikkö Jarmo Pekkala puolueensa perinteitä.
Kokoomuksella on käytössä vaaleissa 240 000 euroa. "Muun muassa koulutukseen on satsattu 50 000. Meillä on huomattavan paljon uusia ehdokkaita mukana verrattuna edelliseen vaaleihin."
Tukea ja palveluita
Talouspäällikkö Matti Tokkari vasemmistoliitosta arvioi joukoistaan valtuustoihin pyrkivän paljon nuoria ja vähävaraisia. "Yksittäiset ehdokkaat ovat liikkeellä paljon pienemmillä budjeteilla kuin moni muu puolue."
Puolueella on kuntavaaleihin rahaa 120 000 euroa. Se kuluu julisteiden ja ilmoituspohjien kustannuksiin. Koulutustakin on ollut, mutta ei niin paljon kuin eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa.
SDP:llä on käytössä 400 000 euroa, josta valtion tukea on noin 300 000 euroa. Piirijärjestöt saavat 70 000 rahana, ja päälle tulevat vielä muut palvelut.
Hallintopäällikkö Risto Salosen mukaan suosituksia henkilökohtaisesta kampanjoinnista ei ole annettu. "Suuri osa tekee parhaansa valtuustopaikan saadakseen. Painopiste on kuitenkin muutamassa sadassa eurossa."
Vihreä liitto panostaa vaaleihin 350 000 euroa. Virallisen tuen osuus on on 82 000 euroa, sanoo vaalipäällikkö Panu Laturi. Yhteismainontaan käytetään 50 000 euroa, ja siinä on mukana myös vaalityöntekijöiden palkkakuluja.
Helsingissä käytetään eniten rahaa. Vaalipäällikkö Ville Ylikahrin mukaan kampanjaan menee 180 000 euroa, josta 80 000 maksavat ehdokkaat itse. "Me kustannamme ilmoitukset ja keräämme rahat ilmoituksissa mukana olleilta."
Vallassa pitää pysyä
Kristillisdemokraattien 43 000 kunnallisvaalieurosta suurin osa menee käsiesitteeseen. "Puolen miljoonan painos valmiiksi toiselta puolelta painettua A-nelosta jaetaan osastojen täydennettäväksi", sanoo järjestösihteeri Jarmo Ihalainen.
Ihalainen itse on kotoisin Suomen kristillisdemokraattisimmasta kaupungista Varkaudesta. Siellä kokonaisbudjetti 44 ehdokkaalle on 12 000 euroa.
"Yksittäisten ehdokkaiden panos vaihtelee koko maassa 100:sta 5 000 euroon."
Perussuomalaiset saavat valtion tukea noin 15 000 euroa ja he ovat pistäneet omasta pussistaan saman verran lisää.
Päätoimittaja Rolf Sormo sanoo, että vaalityössä keskitytään tänä vuonna erityisesti naisehdokkaitten tukemiseen. Heitä on 881 listaehdokkaan joukosta noin 25 prosenttia.
Enemmistö perussuomalaisista käyttää omaan kampanjaansa alla sata euroa. Eniten rahaa saattaa käyttää kansanedustaja Tony Halme, joka oli viime eduskuntavaalien äänikuningas Helsingissä.
Ruotsalaisen kansanpuolueen satsaus on 100 000 euroa. Puoluesihteeri Berth Sundströmin mukaan kullakin piirillä on omat juttunsa. "Puoluetoimisto rahoittaa vaalityöntekijöitä ja mainostaa valtakunnallisesti."
Piirit käyttävät vaaleissa rahaa muutaman kymmenentuhannen euron verran. "Paikkakunnista Helsingissä ja Espoossa satsataan huomattavia summia kampanjointiin ja sitten taas jossain Iniössä ei paljon mitään."