1. Rahat oikeaan osoitteeseen
Oulu käyttää kulttuurille suunnattuja valtionapuja aivan muihin tarpeisiin. Miksi? Esimerkiksi teatterille, orkesterille ja taidemuseolle kuuluvia rahoja valutetaan toisiin taskuihin. Olisiko aihetta suunnata rahat sinne, minne ne on tarkoitettu? Lisäksi teatteri maksaa yli 2,2 miljoonan euron vuosivuokraa kaupungille. Miksi vuokra on isompi kuin muualla maassa?
2. Yhteistyö on pelkkää sanahelinää
Oulun seudun festivaalien yhteistyöstä on puhuttu pitkään, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaatimattomia ja tapahtumat paikoin päällekkäin. Kaikki järjestäjät sanovat periaatteessa kannattavan yhteistyötä, mutta sillä ehdolla, että mikään ei muutu ainakaan heidän festivaalissa. Kannattaako vielä yrittää yhteispeliä, jopa Oulun juhlaviikkoihin -- vai lyödäänkö kintaat naulaan ja jatketaan kukin tahoillaan, vaatimattomilla linjoilla?
3. Musiikkikeskukseen näyttelytiloja
Nyt kun Oulun musiikkikeskuksen yhteyteen vihdoin viimein suunnitellaan tiloja Oulun konservatorion pop- ja jazzmusiikin koulutukselle, kannattaisiko samalla lisätä Madetojan salin viereen myös kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola?
4. Mitä taidetunteja ja mistä
Opetusministeriössä kaavaillaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä opetussuunnitelmiin. Asia on tärkeä aikana, jolloin kaivataan yhteisöllisyyttä. Tarkoittaako taide- ja taitoaineiden lisäys ehdokkaiden korvissa urheilua, kuvataidetta vai musiikkia? Mikä olisi sopiva painotus, ja mistä aineista tunnit otetaan pois?
5. Festivaalit junnaavat paikoillaan
Oulun seudulla on lukuisia kulttuuritapahtumia, jotka ovat vaarassa näivettyä rahan ja näköalojen puutteeseen, esimerkiksi ilmakitaran MM-kisa. Miksi päättäjät eivät ymmärrä tällaisten tapahtumien arvoa? Miten niiden kehittämistä pitäisi tukea?
6. Mikä on vapaan kentän arvo?
Vapaan kentän kulttuuriväki on raikastanut Oulun ilmettä viime vuosina. Mutta kaupungista puuttuu tarvittava tila, kulttuuritalo. Mistä sellainen löytyisi ja kuinka nopeasti? Olisiko syytä tehdä Oulu15-hankkeesta näkyvä vapaan kentän etujen ajaja?
7. Qstock tallautuu takamaille
Qstockia ei järjestetä ensi kesänä perinteisellä Kuusisaaren rockfestivaalialueella. Käykö Raatin kunnostuksen ja Kuusisaaren viheristutusten jälkeen niin, ettei soitto soi enää koskaan yhdellä Suomen parhaimmista festarinäyttämöistä?
Uuden paikan haku pelkästään ensi kesäksi on sujunut nihkeästi. Olisiko sittenkin syytä istuttaa ne harvinaisimmat kukat jonnekin muualle ja antaa kymmenien tuhansien nuorten nauttia jatkossakin festaritunnelmista oululaisittain parhaalla mahdollisella paikalla?
8. Viekö raha Pikisaaren taiteilijoilta?
Pikisaareen asettautuneet taiteilijayhteisö tuottaa monille ikimuistoisia elämyksiä, mutta moni virkamies ja grynderi näkisi keskeisellä kaupunkipaikalla mieluummin hyvätuottoisia luksusasuntoja kuin taiteilijoille kohtuuhintaan tarjottuja ateljeeasuntoja. Voittavatko kulttuuri ja kulttuurityöläiset rahan mahdin?
9. Naapurikunta jakamaan menoja
Kulttuurin kuluttaja ei katso kuntarajoja, kun hän lähtee hakemaan elämyksiä. Oululainen veronmaksaja toivoisi, että naapurikunnatkin jakaisivat näiden kalliiden kulttuurilaitosten kustannuksia. Pitäisikö esimerkiksi Oulun teatterin ja Oulu Sinfonian lipunhintoihin tuoda kotikunta-alennus?
10. Pitäisikö Valistustalo kuopata?
Vuonna 1918 perustettu Oulun Valistustalo Oy jakaa vuosittain apurahoja oululaiselle esittävälle taiteelle, viime vuonna 128 300 euroa. Tilikauden tulos viime vuonna oli osakejärjestelyjen vuoksi huikeat 3,7 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki omistaa Valistustalon koko osakepotista noin 65 prosenttia. Valistustalo on kuitenkin joutunut yhtiömuotonsa takia verottajan hampaisiin, koska osakeyhtiötä pidetään erittäin harvoin verotuksessa yleishyödyllisenä. Pitäisikö 90-vuotias yhtiö yrittää purkaa ja perustaa sen tilalle jotain verotuksellisesti ajanmukaisempaa, vaikka kulttuurisäätiö?
Antti Haapala, Oulu, ehdokasnumero 448
1. Kun laki ei pakota kohdentamaan valtionosuuksia niille laitoksille, joille ne ovat lasketut, ei suosituksiakaan haluta noudattaa. Mitä vuokriin tulee, muut teatterikaupungit mahtavat tukea teattereitaan alempien vuokrien muodossa.
2. Kyllä yhteistyötä kannattaa vielä yrittää, ja kulttuuritoimen tässä olla pääkoordinaattori. Ajatus "Oulun juhlaviikoista" kuulostaa ongelmalliselta - mitenköhän kaupungin majoituskapasiteetti riittäisi, jos nykyiset tapahtumat ahdettaisiin peräkkäisille päiville.
3. Oulussa ei nykyisellään ole liikaa kunnollisia kokoustiloja, joten tämä voisi olla ihan selvittämisen arvoinen hanke.
4. Kouluissa pitäisi ehdottomasti opettaa esimerkiksi kuvataiteen ja musiikin lisäksi ilmaisutaitoa kaikille. Kaikki taito- ja taideaineet ovat yhtä tärkeitä, joten painotus sen mukaisesti.
5. Tapahtumien kehittäminen vaatii myös muutakin tukea kuin pelkkää rahaa. Jos Oulu haluaa saada itselleen mainetta kulttuurikaupunkina, täytyy sen myös markkinoida ahkerasti kaupungissa järjestettäviä tapahtumia.
6. Oulun pitäisi siirtää painopistettä pois laitoskulttuurista kohti tasapainoisempaa kulttuurikäsitystä. Siksi Oulu15:n olisi luontevaa toimia nimenomaan vapaan kentän asialla. Vastaavasti kulttuuritaloasiassa pitäisi kääntyä myös Valistustalo Oy:n puoleen.
7. Kuusisaaren tulevaisuus
Kuusisaaressa on pidetty laskujeni mukaan ainakin 19 Kuusrockia, 6 Qstockia ja ties vaikka mitä muuta - ja nytkö tämän pitäisi loppua istutuksien vuoksi? Tiedän kyllä parempiakin sijoituskohteita kaupungin rahoille kuin kukkien kylväminen Kuusisaareen.
8. Nähkööt grynderit Pikisaaressa mitä haluavat niin kauan kuin he eivät päätä. Itse tahdon kulttuuriväen voittavan.
9. Kyllähän oululaisetkin voivat nauttia myös naapurikuntienkin palveluista ilman, että kaupungin verotuloista näitä subventoidaan. Kotikunta-alennuksen toteuttaminen voisi olla hankalaa - miten henkilön kotikunta tarkistetaan lippua ostettaessa. Kokeilemisen arvoista olisi kuitenkin, että kaupunki jakaisi esimerkiksi yhden tai useammankin ilmaiseen/alennettuun teatteri- tai konserttilippuun oikeuttavan kupongin vuosittain jokaiselle kuntalaiselle - menettely voisi tasapainottaa kulttuurin käytön tasa-arvoisuutta.
10. Valistustalo Oy perustettiin aikoinaan teatteri- ja kulttuuritalon rakentamista varten. Purkamista parempi vaihtoehto voisi olla, että yhtiö alkaisi toteuttaa alkuperäistä tarkoitustaan, ja ajaisi uuden kulttuuritalon rakentamista Ouluun. Tarvetta uusille tiloille on kasvavassa kaupungissa.
Pentti Koivunen, Oulu, ehdokasnumero 479
1. Tässäpä tilintarkastajille työtä.Historiallinen totuus on se. että kelle raha tulee, se sen käyttää. Kulttuurilautakunnan tehtävä on valvoa se, ettei raha mene muilla norkoojille, niitä riittää.
Kierikkikeskuksen menotkin saatiin taivaisiin, kun lasketaan pääomakustannukset ja kiinteistömenot yläkanttiin. Oisitteko uskonnet, että Yli-Ii on sen vuoksi Suomen kolmanneksi kulttuuriystävällisin kunta?
2. Olin mukana Ruisrokin aloittamisessa. Olen nyt Ouluun 1975 Turusta muuttaneena ja 1977 Ylikiiminkiin silloisia hajuja paenneena jyrkästi sitä mieltä, että yksi kunnon festifaali vastaa kuutta nyhjyä. Onko muilla kokemuksia promoottiritoiminnasta, minulla on. Rahoituksen säätely ratkaisee, toivoakseni minä jaan fyrkat.
3. Rafla olisi aina paikallaan nykykulttuurissa, mutta onko kokoustilat sittenkään hajasijoitettava suhteellisen erilliseen paikkaan. Tiivimpi liittyminen jo rakennettuihin koulutustiloihin voisi ola hedelmällisempää. Odotan aloitteita vaikkapa Pohjankartanolta.
4. Tällä hetkellä koulutuksen painopiste on tiedon ja sen käyttämisen priorisointi. Tämä tekee osasta taide-, taito- ja urheilusuuntautuneista oppilaista ihan pihalla olevia. Jos koulutuksesta on karsittava, lopun on oltava oleellista ja siis supistettua, siis muutaman viikotunnin asemasta tilalle on saatava niissä lahjakkaille KOLMASOSA TAITO-,URHEILU- JA TAIDEPAINOTTEISTA OPETUSTA. Kova tyyppi koulun opetusohjelman suunnittelussa jyrää käytännön keinoin OPM:n normit. Minä tiedän.
5. Ilmakitarafestifaali on ihan OK., muuten viittaan vastaukseen 2.
6. Milloin tilan puute ja rahoitus on oikeasti ratkaissut mehevän meiningin? Älkää aina ruikuttako, kyllähän minä, mutta kun ei ole tilaa eikä rahaa. Joku kultturitalo Oulussa tuhoaa byrokraattisuudellaan luovuuden. Siinä kun varailette kuukausia eteenpäin tapahtumia, on spontaani innostus jo Kempeleessä (anteeksi Kempele,lat. huomautus).
7. Useat festifaalit käyneenä (nimim. Nuoruus oli mullakin) on ilman muuta keskeistä, että kaupungin cityssä on pari päivää senioreita hermostuttava nuorisotapahtuma. Elekää helkkarissa siirtäkö Qstockia Ylikiiminkiiminkiin. Vaikka olisi siellä Oulun maantieteellisessä keskipisteessä suolla tilaa siinä missä Woodstockissakin, en kuitenkaan suosittele.
8. Palaan Keski-Eurooppaan, jossa monen kaupungin ylpeytenä on taiteilijakaupunginosa. Ne ovat usein keskittyneet sinne, missä on ollut halvat vuokrat ja huorat. Oulussa vastaava kehitys on ottanut huomioon vain ensinmainitun, Pikisaari on pitkään ollut halpa asua.
Vasta muotiin tuleminen ja yhteyssilta keskikaupunkiin on havahduttanut "kulduuri-ihmiset" siihen, että ollaan niin lähellä ja kuitenkin eliittikaupunosassa. Kaupungin rahastustoiminta köyhiltä taiteilijoilta, joihin lasken myös arkkitehdit, on lyhytnäköistä ja tuomittavaa. Kuin laskisi kylmän tullessa housuihin.
9. Oululaisen teatterin ja konserttitalon ulkopuolella ennen esitystä on toki vähän syrjemmässä joukko maaseuduilta tulleita busseja. Niillä ei-oululaiset tulevat nauttimaan kulttuurielämyksistä sellaiseen paikkaan, joka kuitenkin on tehty yhteisillä valtion ja kunnan verorahoilla. Itse esityksen maksavat pääosin oululaiset. Oulun tulotaso on kuitenkin vahva, olisiko tässä menossa suora tulonsiirto vähäväkisille?
10. Olen ollut purkamassa köyhää Turkansaaren säätiötä, olipa vaikea tehtävä, mutta lopputulos oli kaikkien osapuolten kannalta hyvä. Tässä taas suuren omaisuuden vuoksi olen säätiöittämisen kannalla, jotta kulttuurimyönteinen lopputulos saavutettaisiin.
Arttu Korhonen, Oulu, ehdokasnumero 480
1. Oulun kaupunki vaatii jatkuvasti parempaa tulosta teatterilta ja orkesterilta samalla kun se vie niiltä resursseja saavuttaa edes kohtuullista tulosta. Vallitsevassa tilanteessa Oulun kaupungin harrastama valtionapujen välistäveto ei ole millään tavalla perusteltua.
2. Kaupunki voisi säädellä sitä mille päiville se sallii kunkin tapahtuman. Tapahtuminen päällekkäisyydet eivät ole kenenkään etu. Tilannetta olisi helppo koordinoida jos vain kaupungilta löytyisi halua ja kykyä puuttua asiaan.
3. Loistava mahdollisuus synergiaan! Taidenäyttely Madetojan salissa toisi kuvataidetta esille musiikin ystäville ja samalla kuvataiteiden ystävät kiinnostuisivat musiikkitarjonnasta.
4.Taide- ja taitoaineilla on terapeuttinen vaikutus ja niiden lisääminen tukisi taatusti oppilaiden jaksamista puurtaa perusaineiden parissa.
5. Oulun kaupungin päättäjät eivät tunnu todellakaan ymmärtävän suurten tapahtumien mukanaan tuomaan imago-arvoa. Onko ilmakitaran MM-kisat ja Qstock joutuneet päättäjien hampaisiin siksi, että kyseiset tapahtumat eivät edusta ns. korkeakulttuuria?
6. Kyse ei ole välttämättä tilojen vähyydestä vaan tilojen käytön koordinoinnista. Oulun kaupungilla on paljon puoliteholla käytössä olevia tiloja joiden käyttöä ei tunnu koordinoivan kukaan.
7. Harvinaisille kukille löytyy taatusti helpommin vaihtoehtoinen paikka kuin Qstockille. Jälleen surullinen esimerkki siitä, miten kaupungin päättäjät haluavat nakertavat oululaista kaupunkikulttuuria.
8. Pikisaaren taiteilijayhteisön olemassaolo keskusta-alueen ytimessä antaa Oulusta vivahteikkaan kuvan. Pikisaari jonkinlaisena rikkaiden eliittisaarena olisi karmea skenaario.
9. Naapurikuntalaiset ottavat osaa Oulun kaupungin kulttuuritalkoisiin tulemalla tänne teatteriin/konserttiin/näyttelyyn ja maksamalla lipun hinnan. Samalla he käyvät kenties ravintoloissa tukien näin yksityistä sektoria ja sitä kautta työllisyyttä.
Ihmisiä ei voi asettaa kulttuurin näkökulmasta eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat. Meidän pitäisi ennemminkin tukea lähikuntalaisia siitä hyvästä, että he tulevat tänne ja tukevat Oulun kulttuuritoimintaa. Kulttuuri ei tunne kuntarajoja.
10. Verottajasta on tullut käsittämättömän aggressiivinen yleishyödyllisiä järjestöjä kohtaan. Kulttuuri jos mikä on yleishyödyllistä ja kulttuurijärjestöillä on oikeus tuottaa tulosta joka kanavoidaan toiminnan kehittämiseen.
Valitettavasti Valistustalon muuttuminen säätiöksi ei välttämättä muuttaisi verottajan ärhentelyä, sillä kysymys on enemmänkin siitä, minkä toiminnan verottaja näkee yleishyödyllisenä ja minkä ei; tilanne on tällä hetkellä epäselvä ja asia selkeytyisi muuttamalla lakia.
Pasi Laukka, Oulu, ehdokasnumero 489
1. valtionosuuden tulee kohdentaa nimenomaan teatterille, museoille ja orkesterille. Oulun strategiassa ja visiossa kulttuuri on yksi painopistealueista. Opetusministeriö seuraa valtion kohonneen museo-, orkesteri- ja teatterikentän rahoituksen kohdistumista kunnissa. Oulu on tässä seurannassa strategiansa vastaisesti liki peränpitäjä.
Oulussa ei valtionosuutta tällä hetkellä kohdenneta siten, kuten se opetusministeriössä on kehotettu. Oulun strategiassa ja visiossa kulttuuri on yksi painopistealueista.
Opetusministeriö seuraa valtion kohonneen museo-, orkesteri- ja teatterikentän rahoituksen kohdistumista kunnissa. Oulu on tässä seurannassa strategiansa vastaisesti liki peränpitäjä. Oulussa ei valtionosuutta tällä hetkellä kohdenneta siten, kuten se opetusministeriössä on kehotettu.Esimerkiksi Oulun kaupunginteatterilla on n. 115 henkilötyövuotta ja vuodelle 2008 valtionosuuksissa on myönnetty 98 henkilötyövuotta. Kun eduskunnan päätöksellä on lisätty valtion talousarvioon henkilötyövuosien määrää, tarkoittaa se käytännössä sitä, että mikäli ministeriö osoittaa harkinnanvaraisesti teatterin ylläpitämiseen rahaa, edellyttää se, että rahat siihen käytetään.Mielestäni Oulun on pikaisesti selvitettävä, miten se kohdentaa henkilötyövuosiin saadut rahat. Mikäli näin ei tehdä saattaa seurauksena olla sen, että myös ministeriö harkitsee ja toteuttaa muutoksen henkilötyövuosien määrää vähentämällä eli tukeaan leikaten. 2. Vastuu yhteistyöstä on tapahtumien järjestäjillä. Esimerkiksi Oulun taiteiden yö ry perustettiin nimenomaan yksityisten kulttuuripalveluiden tuottajien yhteistyöverkostoksi. Taiteiden yö -- tapahtuman järjestäminen on vain yksi tämän yhdistyksen toimintamuoto.
Yksityiset kulttuuripalveluiden tuottajat osaavat verkostoitua ja tehdä yhteistyötä -- ei sitä voi kaupunki, valtuuston jäsenet, kulttuurilautakunta tai kehitysyksikkö päättää ja pakottaa toimijoita yhteistyöhön. Yhteistyöllä on aina sisältötuotantoon perustuvat syyt.
3. Jos on sisältöä, on perusteltua rakentaa tiloja. Ravintolatoiminta menestyvässä musiikkikeskuksessa kuulostaa hyvältä idealta ja toimivalta sellaiselta.
4. Sopivassa suhteessa lisää, missään nimessä ei karsita. Kulttuurilla on laajassa mittakaavassa merkittävä rooli ennaltaehkäisevässä työssä. Tästä syystä on tärkeätä vahvistaa myös taideaineiden asemaa jo peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa ja hoitolaitosten henkilökunnan koulutuksessa. Kulttuuri edesauttaa henkistä hyvinvointia ja sillä on merkitystä ihmisen mielenterveyden hyvinvoinnille. Katson, että siksi taiteen mahdollisuudet tulisi nähdä entistä selvemmin myös hoitoalalla ja yleensä sosiaali- ja terveystoimen alueella.
5. Sisältö ratkaisee. Päättäjät eivät tee sisältöjä vaan toimijat. Kulttuurilautakunta voi olla tukemassa festivaaleja taloudellista, mutta festivaali ei voi olla riippuvainen lautakunnan tuesta. Päättäjänä ymmärrän festivaalien arvon ja merkityksen. Merkittävät festivaalit ovat osa Oulun brändiä. Oulussa on monia ammattimaisia toimijoita, kuten kulttuurin aluekeskukset -- valokuva PVK -- elokuva Elokuvakeskus ja tanssin alalta Pohjoinen tanssin aluekeskus, jota Jojo koordinoi.
Isot festivaalituottajat, kuten Qstock jaOulun musiikkivideofestivaalit. Sitten on vielä esimerkiksi Oulun taiteilijaseura ja PROTO, jotka ovat ammattimaistumassa huimaa vauhtia, kun saivat palkattu itselleen toiminnanjohtajan. Nämä kaikki tuovat Oulun kaupungin kulttuuripalveluiden tuottamiseen runsaasti ulkopuolista rahoitusta. Veikkaan että nämä tuovat Ouluun kulttuuripalveluiden tuottamiseen enemmän rahaa kuin millä Oulu kaupunki tukee näitä ammattilaistoimijoita. Lisäksi on huomioitava, että aluekeskukset tuottavat ympärivuotisia kulttuuripalveluita.
Vielä kannattaa mainita vapaaehtoiseen työhön perustuvat kulttuuriyhdistykset. Nämä ovat pienempiä kulttuuriyhdistyksiä, joiden työ ja toiminta perustuvat vapaaehtoistoimintaan ilman palkattua henkilökuntaa, näistä osa myös festivaalituottajia, esim. Huutomerkki ry, Rotos ry ja Paska kaupunni ry. Näillä kaikilla toimijaryhmillä on erilaiset kehittämistarpeet sekä toiminnan sisällön että rahoituksen suhteen. Aluekeskusten rahoitus OPM:ltä tai Taiteen keskustoimikunnan taiteenalakohtaisilta toimikunnilta on aika pitkälle riippuvainen alueellisen / kaupungin tuen määrästä.
Valtion tuen edellytyksenä on entistä enemmän se että lähes 50% prosenttia toiminnan tuesta täytyy saada omalta alueelta tai kaupungilta. Pienet vapaaehtoiseen työhön perustuvat yhdistykset eivät pääse kehittämään toimintaansa ennen kuin onnistuvat hankkimaan rahoitusta henkilökunnan palkkaan. Täytyy muistaa, ettei osa näistä toimijoista edes halua muuttaa toimintaansa ammattimaiseksi toiminnaksi. Yhden asian ympärille ryhmittyvät porukat tuovat runsaasti piristystä ja särmää muuhun kulttuuritarjontaan. Nostattavat säkenet ja sammuvat, kun sen aika on.
6. Tänä päivänä kannattaa puhua ennemminkin yksityisistä kulttuuripalveluiden tuottajista. Tilatarpeen haasteeseen ovat yksityiset toimijat aloittaneet toiminnan aivan itse.
Ouluun on syntymässä taidelainaamohanke, jossa ovat mukana Oulun taiteilijaseura -- 63 ja PROTO -- Pohjois-Suomen teolliset muotoilijat, jotka ovat pyörittäneet taidelainaamoa Gallleria 5:ssä noin 10 vuotta.
Nyt mukaan lähtee myös PVK eli Pohjoinen Valokuva-Keskus, joka vastaa uudessa taidelainaamossa suomalaisen valokuvataiteen lainauksesta-, myynnistä- ja markkinoinnista. He ovat löytämässä itselleen tilat. OTSin, PROTOn ja PVKN, tavoitteena on kehittää kuvataiteen myyntiä ja markkinoita Oulun seudulla, luoda työmahdollisuuksia ja -- ansaitsemismahdollisuuksia alueen kuvataiteilijoille, muotoilijoille ja valokuvaajille. Tämä on osoitus yksityisten toimijoiden aktiivisuudesta. Toivottavasti tulevaisuudessa tällainen toiminta muuttuu luovien alojen yritystoiminnaksi ja taloudellisesti kannattavaksi yritystoiminnaksi. 7. Kannatan ehdottomasti Qstockin pikaista paluuta Kuusisaareen. Oululaisen rockfestarin paikka on Kuusisaari.
8. Mielestäni voidaan miettiä, että Pikisaaressa olisi sekä ateljeeasuntoja että tavallisia asuntoja.
9. Tässä kannattaa huomioida PARAS-hanke ja sen eteneminen. Aika hoitaa tämän tilanteen. Oulu on kuitenkin koko Pohjois-Suomen keskus.
10. Siitä voi päättää ainoastaan Valistustalon hallitus ja yhtiökokous. Mielipiteeni on, että ehdottomasti ei.
Maire Mäki, Oulu, ehdokasnumero 496
1. Perusperiaatteena pidän sitä, että valtionapurahat tulee käyttää siihen tarkoitukseen, mihin ne on tarkoitettu. Vuosivuokran määräytymisperusteet herättävät mielessäni kysymyksiä, ne tulisi selvittää.
2. Oulu on Pohjois-Suomen keskus monella rintamalla. Käsitykseni mukaan Oulun kulttuuritarjonta palvelee koko maakuntaa, ja myös pohjoista Suomea. Valtakunnallisesti Oulun profiilia voitaisiin kirkastaa monipuolisena ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Tässä työssä tarvitaan lisää maakunnallista ja seudullista yhteistyötä. Ajatus "Oulun juhlaviikoista" kuulostaa tosi hyvältä. Samantyyppistä yhteistyötä tarvitaan myös mm. matkailun kehittämisessä. Globaalissa maailmassa en kannata nurkkapatriotismiä, se ei hyödytä ketään. Meidän tulee olla mukana laajemmassa toiminnassa, omia alueellisia erityispiirteitä ja hyvinvointia unohtamatta.
3. Ensinnäkin; Hienoa, että pop- jazz- koulutus on saatu liikkeelle. Aikoinaan olin työryhmässä, jossa tämä idea tuotiin esille. Varsinainen idean isä oli tuolloisen Oulun käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen opettaja. Kokous- ja näyttelytilat; sinällään ok idea. Tällä hetkellä Oulussa on rajalliset tilat suuriin konferenssi- yms. tapahtumiin. Voitaisiinko toisella puolella katua olevia (entisen postipankin nykyisen sampopankin?) tiloja tässä asiassa hyödyntää?
4. Koulussa tulisi olla aineita, joissa oppilaat saavat ilmaista itseään heille sopivalla tavalla. Se voi olla liikuntaa, kirjallista ilmaisua, näyttämötaidetta, kuvataidetta tai musiikkia. Yksilölliset tarpeet ovat erilaisia. Se, mikä sopii yhdelle lapselle/ nuorelle, ei välttämättä sovi toiselle. Itse sain kouluaikoina kannustavia elämyksiä kuvataiteissa (kiitos opettajani Paavo Tolosen). Ilmeisestikin ainoa vaihtoehto tuntien saamiseen on tietopuolisen opetuksen vähentäminen. Toisaalta myös kerhotoimintaa kehittämällä asiaa voitaisiin edistää.
5. Aikoinaan Oulussa kolmena kesänä järjestetyt Weindorf- festivaalit olisivat voineet toimia juhlaviikkojen kehittämisen perustana. Mikä lienee saanut silloiset päättäjät hylkäämään yhden toimivan konseptin. Kateus? Ahdasmielisyys? Weindorfissa kulttuurista oli mahdollista nauttia tavallisen kansan keskuudessa, kulttuuri laajasti ymmärtäen. Festivaaleissa tulee olla monipuolista tarjontaa, yksittäinen teatteriesitys vetää harvoin väkeä yhä uudelleen katsomaan samaa esitystä. Viime kesänä olin jälleen Pori- Jazzeissa ja todeta täytyy, että kateeksi käy porilaisia heidän upeasta tuotteestaan. Jotain vastaavaa tarvittaisiin Ouluunkin.
6. Kulttuuritalo; Mistä sellainen löytyisi ja kuinka nopeasti? Kaupungissa on useita suurehkoja tiloja, joita ehkä voitaisiin hyödyntää lunastamalla tai vuokraamalla yleishyödylliseen kulttuurikäyttöön. (Esim. IT- alan tyhjentyneet tilat, Limingantullin vapaat terminaalitilat ym., joita mm. kirpputorit ovat hyödyntäneet). Lasaretin väylän alueen (voimalatalo) käyttö kulttuuritalona kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta se lienee kooltaan liian pieni monipuoliseen kulttuuritoimintaan?
Asiaan liittyen Ps. Täytynee tunnustaa, että jos graffitit ovat niille osoitetuissa paikoissa ja huolella tehtyjä, hyväksyn ne yhtenä tilataiteen muotona. Missä tahansa ja pikaisesti töherrettynä en niitä hyväksy.
7. Nuorten tapahtumille tarvitaan toimivat tilat/ alue.
8. Pikisaari on ainutlaatuinen kokonaisuus. Sitä ei tule pilata liialla rakentamisella. Oma kantani on, että vanhoja rakennuksia tulee suojella ja säilyttää. Upea esimerkki rakennusperinnön säilyttämisestä Oulussa on pitsihuvila Hannalan peruskorjaus, jonka Oulun aikuiskoulutuskeskus TE-keskuksen myöntämän Eu- rahoituksen avulla toteutti. Omassa ajattelussani, vanhoilla rakennuksilla on tarinansa ja sielunsa, joita pitää vaalia.
9. Käydessäni eri paikkakunnilla Suomessa, hyödynnän mahdollisuuksien mukaan muiden kuntien kulttuuritarjontaa (viimeisimmäksi kävin katsomassa Smedsin ohjaaman Jumala on kauneus Kansallisteatterissa). Käsittääkseni valtionosuuksilla tavoitellaan kustannusten tasoittamista. Jos Oulu toimii koko maakunnan/ Pohjois-Suomen kulttuurikeskuksena, olisiko mahdollista erillisillä sopimuksilla sopia kustannusten jaosta, jottei katsojia asetettaisi erilaiseen asemaan? Se tuntuu erikoiselta ratkaisulta, että esimerkiksi lippujen hinnat olisivat erisuuruisia riippuen siitä, mistä kunnasta sattuu olemaan.
10. Tärkeintä on Valistustalo- toiminnan jatkuminen. Suomessa on esimerkkejä siitä, että säätiökin voidaan katsoa verolliseksi riippuen toiminnan luonteesta, joten "yritysmuodolla" ei ole paljon merkitystä. Ensisijaista on osoittaa verottajalle, että yhtiötä ei pidetä yllä voiton tavoittelemiseksi. Se lienee ollut Valitustalotoiminnankin alkuperäinen tarkoitus?
Tiina Niiranen, Oulu, ehdokasnumero 498
1. Kulttuuriin suunnatut valtionavut on mielestäni suunnattava kulttuuriin!
2. 5. ja 6.
Yhteistyötä on jatkettava eri festivaalien suhteen koordinoidusti. Oulun kulttuurin juhlaviikot on hyvä tavoite. Silloin voitaisiin välttää päällekkäisyyttä. Oulu15-hankekin on hyvä tarkastella vielä lähemmin näistä näkökulmista. Ymmärtääkseni Oulussa on rekrytoitu kulttuuripuolen johtoon jakamalla ne kahdelle johtajalle. Tästä yritin etsiä tietoa mutta Oulun kaupungin nettisivut ovat aika toivottomat tai sitten minulta puuttuu jokin tarvittava ruuvi omasta pääkopastani.
Kulttuuritalo Valvehan on olemassa mutta jos mietitään vapaalle kentälle tiloja jo olemassaolevista niin ainakin tulisi huomioida, että alunperin kunnostukseen ja suunnitteluun otettaisiin mukaan myös eri alojen opiskelijoita, jolloin verkostoitumista tapahtuisi jo opiskeluvaiheessa. ja tällä tarkoitan myös muiden kuin kulttuurialan opiskelijoita. Esim. ammattikoulujen rakennus- yms. puolen opiskelijat olisivat mukana oman alansa mukaisesti, samoin vaikka Pikisaaren käsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Miksei seudullisesti ajateltuna Limingan taidekoulu, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos??? Näistä löytyy varmaan mieletön määrä potentiaalisia ideoita ja energiaa!!
Lisäksi paikkaan tulisi olla esim. säännöllinen city-bussiliikenne ja hyvä pyörätieyhteys eli sen pitää olla helposti saavutettavissa.Itse paikkaa minulla ei ole ehdottaa - en tiedä niin paljon vapaina olevista vaihtoehdoista.
3. Oulun musiikkikeskuksen jatkotilat: aina on hyvä miettiä, mitä toimintoja voidaan yhdistää ja hyödyntää, että tilojen käyttö olisi maksimaalista.
4. Taito- ja taideaineet: mielestäni voisi olla valinnanmahdollisuutta, niin että voisi ottaa huomioon koululaisen oma kiinnostuksen kohde. Esim. jos on kiinnostuneempi musiikista, voisi valita sen esim. kuviksen sijaan. Näinhän on omina kouluaikoinani tehtykin.
Muutenkin jokaiseen päivään pitäisi saada väliin jokin taito- tai taideaine, koska se katkaisisi hyvin teoreettista opiskelua ja saisi käyttöön myös luovan aivoalueen. Tällä jaksaminenkin voisi parantua. Tai sitten hyppytunteja käytettäisiin näihin. Menevätkö hyppytunnit nyt enemmän netissä pyörimiseen?
Kimmo Nikula, Oulu, ehdokasnumero 499
1. Mielestäni kulttuurille suunnattuja valtioapuja on käytettävä juuri kulttuurin tarpeisiin. Tuo on mielenkiintoinen tieto, että teatteri maksaa noin suurta vuokraa. Tuntuu kieltämättä kohtuuttomalta.
2. Yhteistyöllä voitaisiin saavuttaa enemmän kuin yksin tekemällä. Yhteistyön mahdollisuutta kannattaa tutkia ja viedä eteenpäin.
3. Madetojan salia olisi hyvä kehittää juuri kysytyn suuntaisesti.
4. Opetusministeriön kaavailut taide- ja taitoaineiden lisäämisestä opetussuunnitelmiin ovat hyviä. Yhteisöllisyyteen kasvatttaminen on tärkeää nyky Suomessa. Se on jäänyt unholaan vuosien varrella. En tunne niin hyvin opetussuunnitelmia, että voisin arvioida, mistä aineista otetaan pois ja mikä olisi sopiva painotus aineiden kesken.
5. Festivaalien kehittämistä pitäisi tukea, jotta saataisiin monikultuurinen ote Oulun tapahtumiin.
6. Miksipä ei Oulu15- hanke voisi olla näkyvä vapaan kentän etujen ajaja.
7. Qstock on kasvanut ja kehittynyt hienoksi kesätapahtumaksi, joten entisellä paikalla Kuusisaaressa myös tulevaisuudessa voitaisiin jatkaa.
8. Pikisaari edelleen taitelijoille !
9. Mielestäni edelleen sama vanha käytäntö on hyvä. Mielestäni voitaisiin kuntien välisellä yhteistyöllä neuvotella jotain muuta tapaa rahoittaa kultuuritoimintaa, ettei Oulu yksin joutuisi kantamaan vastuuta.
10. Oulun valistustalo Oy toimintaan on hyvä jatkaa jollain muulla tapaa esim. kultuurisäätiöinä, jotta verotuksellisena toiminta pysyisi yleishyödyllisenä.
Raine Pernu, Oulu, ehdokasnumero 510
1. Jos on näin, että korvamerkittyjä valtionapuja käytetään muihin menoihin, on asia korjattava välittömästi. Kuten EVA:n tekemässä kuntavertailussakin kävi ilmi, Oulun hyväkuntoisen talouden kulmakiviä on liikelaitosten hyvä tulos ja niiden kaupungin yhteiseen kassaan tulouttaman rahan määrä. Onko korkea vuokra sitten vain peite valtionapujen siirtämiseksi muualle? Vuokran alentamiseen näkyisi joka tapauksessa olevan varaa.
2. Yhteistyössä on voimaa. Se tuo uusia ideoita ja lisää yhteisiä resursseja esimerkiksi markkinointiin. Kannatan ehdottomasti ajatusta.
3. Ehdottomasti kannatettava ajatus. Oulusta puuttuu yhä edelleen kunnollinen kongressikeskus. Meillä toki on kaupunginteatteria ja yliopiston päärakennuksen saleja, mutta siltikin varsinainen kongressikeskus puuttuu. Sellainen löytyy kuitenkin esimerkiksi Jyväskylästä ja Lahdesta, miksei siis Oulustakin.
4. Pääasia on, että lapset ja nuoret harrastavat. Minulle siis on ihan sama onko se urheilua, musiikkia vai kuvataidetta. En välttämättä lähtisi karsimaan muita oppiaineita, vaan suuntaisin rahaa sekä työllistämis- ja muuta aineellista tukea koulujen tai seurojen järjestämiin iltapäiväkerhoihin.
5. Oululaisella kulttuurilla on se ongelma, että meillä ei ole yhtä isoa festivaalia, josta meidät maailmalla tunnetaan kuten Savonlinna Oopperajuhlista, Pori Jazzeistaan tai Turku Ruisrockista. Tapahtumia riittää Qstockista Ilmakitaraan ja Meri-Oulusta Musiikkivideofestivaaleihin. Oulussa muutenkin päättävät tahot ovat suhtautuneet todella nuivasti populaarikulttuuriin ns. korkeakulttuurin kustannuksella. Päätäntäelimet ja matkailu- & markkinointitoimi kaipaisi kunnon tuuletusta, jotta Oulua ja tapahtumia voitaisiin tehdä yhdessä tunnetuksi. Kaupunki hyötyy hyvin voivista tapahtumista, hyvin voivat tapahtumat ovat positiivista pr:ää kaupungille ja tuovat verorahoina lisää tuloja kassaan.
6. Oulussa on tiloja kulttuuritaloksi. Useimmat niistä vain vaativat isoja satsauksia peruskorjauksiin. Ovatko vapaan kentän taiteilijat enää vapaita, jos heidät survotaan kaupungin omistaman kulttuuritalon seinien sisälle?
7. Kaupungin virkamiesten Qstockia kohtaan harjoittama kohtelu on sikamaista ja ennenkuulumatonta. Populaarikulttuuri on myös korkeakulttuuria ja sitä ei tunnuta ymmärtävän vanhakantaisessa virkamiehistössä. Oulun maine rock-kaupunkina on todella vaakalaudalla, kun uhataan toimivaksi ja taloudellisesti tuottavaksi muodostuneen festivaalin tulevaisuutta. Vaadin, että Kuusisaari pysyy festarialueena jatkossakin. Festivaalin tuottamaa ääntä vastustavien tulisi muistaa, että kaupungissa on aina ääntä. Lisäksi se tuo rahaa kaupunkiin turistien ja verojen muodossa puhumattakaan imagoedusta.
8. Pikisaaren vanha teollisuusmiljöö tulee säilyttää. Sitä voisi kehittää ainutlaatuiseksi taidekaupunginosaksi, jossa on taiteilijoiden asuntojen lisäksi gallerioita, taidekauppoja ja jokunen kahvila. Oulussa on tarpeeksi muutakin tilaa luksusasuntoja varten.
9. Ettäkö teatteriin tai konserttiin mennessä pitäisi kaivaa esiin henkilöllisyystodistus, jotta oikea lippu voidaan tulostaa käteen? Ei kiitos. Tässä maailmassa on aivan tarpeeksi valvontaa ja sääntelyä, joten sitä ei tarvitse väkisellä etsiä. Ajattelutapa on kieroutunut, jos mielletään kulttuurilaitoksen olevan vain kotikuntalaista varten. Liiketaloudellisesti ja laajemmin ajatellen muualta tuleva - naapurikuntalainen tai turisti - käyttää muutakin rahaa kuin pelkän sisäänpääsymaksun.
10. Jos verotuksen suhteen on edullisempaa perustaa säätiö, antaa yhtiön mennä ja perustetaan säätiö. Johan meillä on Svenska Kulturens Vänner i Uleåborg, miksei sitten esimerkiksi Oulun kaupungin kulttuurinedistämissäätiö?
Ilari Sohlo, Oulu, ehdokasnumero 526
1. Oulu on jossain historian vaiheessa päättänyt tukea elinkeinoelämässään pääsääntöisesti kolmea asiaa: teknologiaa, teknologiaa ja teknologiaa. Panemalla teatteri maksamaan korkeaa vuokraa ja siivoamalla varoja talteen muihin tarkoituksiin kulttuurilta pois on ollut suora strategia. Tästä kertoo esim Pikisaaren taiteilijoiden poisajoyritys vuoden, parin takaa. On muistettava että 60/70-luvuilla tuetut nuoret taiteilijat, mm ent apulaiskaupunginjohtaja Matti Rossin aloitteesta, ovat nousseet 90- ja 2000-luvuilla esim vuoden taiteilijoiksi (Reijo Hukkanen), mutta nykypäivän nuorille taiteilijoille ei tiloja juuri teknologiakaupungissa ole tarjottu. Heidän on pitänyt mm. ottaa luvatta omaa tilaa käyttöön Ainolan puistosta, josta heidät sitten ajettiin pois.
Ikäänkuin oululaiset päättäjät olisivat päättäneet että Oulussa ei tehdä hyvää kulttuuria, piste. Miksi vain teknologia? Huutajat, ilmakitarafestivaali, metallibändi Sentenced, em. Hukkanen ja esim Veijo Törmänen (mm. tuomiokirkon "Elämänkaari -maalaus alttarin yläpuolella) ovat maailmankuuluja taiteilijoita/tapahtumia. Irkkumusiikkifestivaalien (ainoat Pohjoismaissa) järjestäjä Brent Cassidylle ei ole löytynyt vakituista työtä Oulun kaupungin palveluksesta, ja hän on ilmeisesti saanut hyviä työtarjouksia Irlannista maineen kiirittyä, jonne hänen on ilmeisesti pakko siirtyä, taloudellisista syistä.(Tunnen Brentin henkilökohtaisesti).
Helsingin Sanomista luin että Oulu olisi päässyt 14,9% veroprosentilla nollatulokseen mutta on perinyt 18%, ja että Oulu on sijoittanut mm Lehman Brothers´eihin USA.ssa. Eikö näille rahoille olisi saatu parempaa tuottoa esim satsaamalla em. taiteen ja kulttuurinaloihin? Näin olisi lisätty työpaikkoja, turismia joka on maailman nopeiten kasvava teollisuus, ja paikalliset ja kansalliset yritykset saaneet turismieuroja lompakoihinsa (ja olisivat siten voineet palkata lisää työntekijöitä).
2. Ei ole koordinoijaa. Jos olisi koordinoijan paikka, se menisi jollekin tutulle, eikä siis oikealle henkilölle. Tunnen tapauksia joissa esim paikka on annettu selvästi väärälle henkilölle, koska osaston vetäjä on halunnut paikalle helposti ohjattavan henkilön, eikä itsenäistä työntekijää, jolla on visiota. Siis pitäisi olla joko nimetön työnhaku kuten Ruotsissa, tai sitten työhönottoraati tulisi koostua sekä sisäisistä että ulkopuolisista henkilöstöstä.
3. Ollaan liian konservatiivisia, pelätään että ketään ei haluta loukata, ja sitten ei tehdä mitään, koska "ei mitään" ei loukkaa ei ketään. Kaikki tilat pitäisi ottaa käyttöön, ja jokaiselle tulisi olla jotain. Esim. jos olisi laillisia grafiittitiloja, vandalismin määrä pienenisi, ja laksu tästä vähenisi. Vastaus siis: kannattaisi.
4. Tunnit pois pakkoruotsista. On ihan liikaa opiskella pakolla kahta vierasta kieltä. Vain kunnissa joissa on vähemmistö, pitäisi sekä enemmistö että vähemmistö opiskella toistensa kieltä. On hullua, että Inarissa ja Utsjoella on pakko opiskella ruotsia, muttei pohjoissaamea (Utsjoella enemmistökieli!), tai vaikka edes naapurikuntien kieltä norjaa. USA:ssa on paljon valinnaisina aineina taide- ja urheiluaineita: samaa voisi kokeilla Suomessa, ei siksi että ihannoisin Amerikkaa, vaan siksi koska idea on hyvä. Voisi siis valita sen missä on hyvä tai mikä kiinnostaa, joten koulunkäynnistä ei tulisi kenellekään pakko(ruotsi)pullaa.Mahd valinnaisia aineita: puutyö, metallityö, kuvanveisto, taidemaalaus, sulkapallo, jalkapallo, hiihto, jne jne. Kaikki eivät ole kaikessa hyviä.
5. Eivät ymmärrä muuta kuin teknologian päälle. Tehtäviin valitaan suhteilla eikä ansioilla. Rahaa sijoitetaan mieluummin Amerikkaan osakkeisiin, kuin kehitetään omaa seutua. Ei uskota Ouluun. Ei uskota itseensä. Täällä on mahtavaa taidetta ja kulttuuria, mutta sitten käydään Helsingissä ja ulkomailla ihailemassa taidetta. Huono itsetunto.
6. Esim. Toppilan vanha Vaasan mylly ja koko ympäröivä alue, joka on nyt kaavoitettu kovan rahan asunnoiksi (mutta mistä ostajat); ehkä rakennusfirmat tuntevat oikeita henkilöitä? Kulttuuriväki näköjään ei tunne. Aikataulu ei ole missään ongelma kunhan poliittista tahtoa löytyy.
7. Jatkukoon QStock nyk. paikalla kunnes saadaan rakennettua festarialue esim jonnekin Nallikarin suunnalle.
8. Massalla voi voittaa. Muistettakoon että taiteilijat ja opiskelijat pelastivat rantakadun aikanaan Vaakunoilta, ja esim. Tuiran asukasyhdistys Tuiran puiston betonimöhkäleiltä. Kaipaan Kalevalta vähemmän hyssyttelevää linjaa ja kannan ottamista, kuten ilokseni huomasin ko. kyselyjuttunne, puhumista asioista oikeilla nimillä, jne.
9. Pitäisi.
10. Pitäisi.
Mikko Sormunen, Oulu, ehdokasnumero 527
1. Valtionavut tulee ohjata teatterille ja orkesterille. Pasi Laukan kirjoitus aiheesta jokin aika sitten oli hyvä. Kulttuurilaitokset voisivat käyttää lisärahoituksensa laitosten välisen yhteistyön ja yhteistuotantojen tekoon sekä yhteistyöhön vapaan kulttuurien kentän kanssa. Teatterin ja muiden kulttuurilaitosten vuokrat ovat linjassa kaikkien muiden kaupungin tilojen kanssa. Erityisalennuksia kulttuurilaitoksille en kannata. Vuokra on suuri, koska teatterilla on erinomaiset vasta peruskorjatut ja laajennetut tilat.
2. Festivaalien tulee tehdä yhteistyötä ja tavoitteena saisi olla kunnolliset Oulun juhlaviikot. Kaupungin keino auttaa asiassa olisi laittaa useille festivaaleille myönnettäviin avustuksen laadullisia vaatimuksia, kuten yhteistyö muiden festivaalien kanssa. Odotan paljon uusilta kehityspäälliköiltä. Heillä on asema rakentaa yhteistyötä kulttuurikentän eri toimijoiden välille.
3. Tavoite on hyvä. Saisiko kaupunki näitä rakennuttamaan ja kustannuksista vastaamaan yksityisiä toimijoita?
4. Historian ja yhteiskuntaopin opettajan koulutuksen saaneena ja nuorison heikot tiedot esim. poliittisesta järjestelmästä nähneenä kannattaisin ensisijaisesti yhteiskuntaopin tuntien lisäämistä. Taide- ja taitoaineiden lisäys voisi tapahtua palauttamalla iltapäiväkerho toiminnan lähemmäs peruskouluja. Uskon valinnanvapauteen siinä mikä olisi painotuksena. Toisia nuoria kiinnostaa urheilu, toisia kuvataide tai musiikki.
5. Kyllä päättäjät ymmärtävät Oululaisten festivaalien arvon. OMVF:n juhlagaalassakin oli puolenkymmentä demarivaltuutettua tai varavaltuutettua paikalla. Tässäkin kaupungin pallo on nyt heitetty kehityspäällikölle. Kaupungin tuki muutamalle festivaalille on aivan kohdallaan. Pieni vuosittainen lisäys on toki paikallaan.
6. Kulttuuri- ja järjestötalo tarvitaan. Nyt vain on vielä hakusessa paikka. Oulu15 hankkeen painopisteenä on tilat, tapahtumat ja yhteydet, joten sille fyysisen ja henkisen kulttuuritalon luominen sopii mainiosti.
Mikä sitten on Oulu15 hankkeen yhteys kehityspäällikköön? Oulun Demarien vaaliohjelmaan on kirjattu: " Vapaan kulttuurin tekijöille on tarjottava entistä enemmän toimintamahdollisuuksia ja neuvontaa."
7. Qstock soikoon myös ensi kesänä Kuusisaaressa. Paikka on rockjuhlalle kaupungin paras.
8. Tein 2005 valtuustoaloitteen, jossa esitin Pikisaaren taitelijatalojen säätiöimistä. Tästä on esimerkkejä Helsingistä ja Oulussa rahoittajaksi sopisi Valistustalo. Aloite taisi mennä Pikisaari työryhmään ja saaren talojen kohtalo on yhä auki. Ongelma on yhä olemassa ja myös hieman raadollinen, kun saaressa nyt asuvat taitelijat menettävät luomisvoimaansa. Talot tulee remontoida kuntoon, mutta kyllä se tarkoittaa myös vuokrien nousemista. Jokin malli pitää löytää, että ateljeisiin saadaan oululaisia taiteilijoita.
9. En kannata pysyvää kotikunta-alennusta, mutta miksei voisi olla kerran kaksi vuodessa, jossa tämä asia tuodaan esiin tarjoamalla oululaisille liput edullisemmin. Jospa asia ratkeaisi jo seuraavalla valtuustokaudella ja Oulun seutu kehittyisi yhtenäiseksi yhdeksi kunnaksi. On järjetöntä etteivät ympäristökunnat maksa edes muutamaa tonnia TeatteriOulu lehti jakelusta.
10. Tämäkin on vaikea kysymys. Ilmeisesti yliopisto ja muut Valitustalon omistajat haluaisivat yhtiön hajottaa. Yliopiston kanta on mieletön -- se hamuaa muutamaa miljoonaa omaan rahastoonsa ja samalla saattaisi sammua yksi ainoista humanisteille ja taiteen parissa oleville opiskelijoilleen apurahoja myöntävä taho. En tunne asiaa vielä niin hyvin, että osaisin suoraan sanoa mikä olisi paras malli.