Lapsilisän kehittämistä selvittänyt asiantuntijaryhmä esittää lapsilisän muuttamista tasasuuruiseksi. Sitä saisi jokaisesta lapsesta saman verran, sata euroa kuukaudessa. Nyt lapsilisä nousee porrastetusti viidenteen lapseen asti. Ensimmäisestä lapsesta maksetaan 95 euroa ja viidennestä sekä siitä eteenpäin useammasta lapsesta kustakin 193 euroa kuukaudessa.
Uudistus kannustaisi ensisynnyttäjiä ja vähälapsisia pareja. Monilapsissa perheissä se leikkaisi lapsilisää. Esimerkiksi kahdeksanlapsinen perhe saa nyt alle 16-vuotiaista lapsista yhteensä noin 1 277 euroa kuukaudessa, mutta muutoksen jälkeen lapsilisän yhteismäärä laskisi 800 euroon.
Ensisynnyttäjien keski-ikä Suomessa on noussut korkeaksi vähän yli 30 vuoteen. Syntyvyys on laskenut poikkeuksellisen jyrkästi 2010-luvun alusta lähtien. Nykyisellä syntyvyydentasolla naiset saavat keskimäärin vain 1,3 lasta.
Lasten määrän vähentyminen perheissä puoltaa tasasuuruista lapsilisää, jolla pyritään kannustamaan lapsimyönteisyyteen. Nythän lapsilisä on ensimmäisistä lapsista matalin. Nykyään melkein puolet lapsilisää saavista perheistä on yksilapsisia. Isoja vähintään neljän lapsen perheitä on koko Suomessa vain noin neljä prosenttia.
Monilapsisten perheiden osuus vaihtelee maakunnittain paljon. Eniten suuria lapsiperheitä on Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa tasasuuruinen lapsilisä siis heikentäisi selvästi lapsiperheiden toimeentuloa.
Lapsilisää ryhdyttiin Suomessa maksamaan Pohjoismaisen mallin mukaisesti vuonna 1948. Laki lapsilisästä säädettiin vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n aloitteesta. Uudistus oli tuolloin ensimmäinen hyvinvointivaltiota rakentava sosiaaliturvan muoto.
Lapsilisä nosti valtion sosiaalimenoja huomattavasti. Nyt lapsilisän kustannus on noin 1,4 miljardia euroa, joka on vähän kaikista yli 90 miljardin sosiaaliturvamenoista. Työryhmän ehdotus lisäisi lapsilisästä aiheutuvia kuluja noin 55 miljoonaa euroa eli uudistuksen kustannusvaikutus olisi suhteellisen pieni sosiaaliturvan menojen kokonaisuudesta.
Selvitysryhmä ulottaisi lapsilisän 17-vuotiaille, kun nykyään sitä maksetaan 16 ikävuoden loppuun saakka. Ikärajan nosto vuodella on perusteltua, sillä lapsilisän alkuperäisen tavoitteen mukaisesti se kuuluisi kaikille alaikäisille lapsille. Ikärajan pidentäminen myös puoltaisi vanhempien lainmukaista elatusvelvollisuutta siihen asti, kunnes lapsesta tulee 18-vuotias ja täysi-ikäinen.
Selvitysryhmän esittää lisäksi, että lapsilisä voitaisiin maksaa puoliksi kummallekin vanhemmalle. Tämä esitys huomioi nykyistä kehitystä, jossa perheet monimuotoistuvat ja uusperheet yleistyvät.
Pian 80-vuotiaan lapsilisäjärjestelmän ajantasaistaminen on paikallaan. Asiantuntijoiden esitykset tähtäävät yhdenvertaisuuteen lasten sekä vanhempien välillä. Samoin tavoite järjestelmän selkeyttämisestä kuulostaa tavoiteltavalta.
Lapsilisä on niin sanottu universaali tuki, joka kuuluu kaikille perheen tulotasosta riippumatta. Lapsilisällä tuskin kyetään lisäämään syntyvyyttä merkittävästi, eikä sillä pystytä poistamaan lapsiperheköyhyyttä. Tarvitaan muitakin perhepoliittisia keinoja, jotka tukevat lapsimyönteisyyttä.