Lukuisten tutkimusten mukaan Suomi tarvitsee osaavia maahanmuuttajia. Heitä voidaan houkutella tulemaan monella tapaa. Suomessa on kuitenkin jo nyt taitavia maahanmuuttajia, jotka eivät saa työtä sen takia, että heidät luokitellaan liian osaaviksi tai ylikoulutetuiksi.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ovat yksi riskiryhmä, ja elävät työelämäänsä epävarmoissa tilanteissa. Työnantaja voi halutessaan määritellä, että ihminen on "ei koulutettu" tai "ylikoulutettu".
Molemmat ilmaisut ovat este työn saamiselle. Ilmaisuina ne ovat monella tapaa absoluuttisen abstrakteja, ja työnantajat käyttävät sanaa väärin valitakseen työhön oman suosikkiehdokkaansa.
Vuonna 2006 Kanadan ihmisoikeustuomioistuin antoi suosituksen tohtori Sanghan tapauksessa. Päätöksessä tuotiin esiin, että ammattitaitoisten maahanmuuttajien integroiminen työelämään on tärkeää, ja sitä varten on kehitettävä ja luotava työpaikoille kestävä henkilöstöstrategia.
Tutkimusten mukaan "ylikoulutettu" on sana, joka ei tarkoita vain maahanmuuttajien syrjintää, vaan myös iäkkäitä työnhakijoita, jotka joutuvat kuulemaan sanan kielteisen päätöksen perusteluna.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat etsiessään työtä ja varsinkin työhaastattelun jälkeen kuulevat epävirallisissa yhteyksissä, että heidän on haastattelussa todettu olevan ylikoulutettuja, joka on ollut ainoa syy kielteiseen päätökseen. EU:n tilastojen (2024) mukaan 38,94 prosenttia maahanmuuttajista ja 22,69 prosenttia suomalaisista on Lighthouse-raportin perusteella ylikoulutettuja.
Suomessa maahanmuuttajataustaiset naiset kärsivät vähemmän kuin maahanmuuttajamiehet siitä, että joku tulkitsee heidän olevan ylikoulutettuja ja alityöllistettyjä. Kun maahanmuuttajat eivät saa työtä ylikoulutuksensa vuoksi, heidän on otettava vastaan mitä tahansa työtä, ja siksi he ovat alityöllisiä.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat työskentelevät siivousyrityksessä, Woltissa ruuanjakelijana ja postinjakajina. Eivätkö he ole liiankin ylipäteviä näihin töihin?
Muutamia tutkimuksia aiheesta löytyy eri puolilta maailmaa. Sana "ylikoulutettu" voi viitata syrjintään eri tavoin.
Tutkimusten mukaan ylikouluttautumisesta puhuminen on sisäänrakennettu harha, ja erittäin epäilyttävä vastaus työnhakijalle. Työnantaja saattaa pelätä, että nämä niin sanotut ylikoulutetut ovat omahyväisiä ja ylimielisiä. Tällainen ajattelutapa ilman konkreettista tietoa on väärä ja epäeettinen, ja puolueellista ikää ja sukupuolta vastaan.
Suomessa "ylikoulutettu" -sanaa käytetään silloin, kun työnantaja ajattelee, että hakija ei halua työtä pysyvästi, vaan hakeutuu mahdollisesti kohta jo uuteen, haluttavampaan työhön. Kun tämä trendikäs sana on käytössä, se on samalla vastaus välttää maahanmuuttajahakijoita saamasta koulutustaan vastaavaa työtä.
Nuoren hakijan palkkaaminen sen sijaan että iältään vanhempi, jolla on samankaltainen tausta ja kokemus, saisi paikan, on selvästi ikäsyrjintää. Jos kielteisen valinnan taustalla on vain hakijan oletettu ylipätevyys, se voi ollakin tämä ikäero. Ylipätevän värillisen ehdokkaan hylkääminen nuoren valkoisen ehdokkaan sijaan ei ole vain ikäeroa, vaan myös rasismia.
”Ylikoulutettu" -sanan käyttäminen ei pelkästään tuhoa hakijan urasuunnitelmaa, motivaatiota ja mielenterveyttä, vaan se voi tuhota myös kansantaloutta monin tavoin. Syntyy eräänlaista aivohävikkiä.
Jo yhden työnantajan oikea ja oikeudenmukainen päätös voi vaikuttaa maan talouskasvuun ja vähentää aivohävikkiä. EU-tutkimuksen mukaan, jos Suomen kaltaiset maat pystyvät hallitsemaan järjestelmää niin, että maahanmuuttajat eivät olisi alityöllistyneitä ja ansaitsisivat saman kuin kantaväestöt, Euroopan taloudet saisivat vuosittain lisää 33,8 miljardia euroa, mikä lisää BKT:tä 0,36 prosenttia vuodessa.
Työnantajien, jotka käyttävät jatkuvasti sanaa "ylikoulutettu" hylätäkseen iäkkään tai maahanmuuttajaehdokkaan, voi olla hyvä keksiä jokin muu sana ilmaisemaan asiaa, jotta he eivät syyllistyisi syrjintään. Vaikka sana "ylikoulutettu" sinänsä ei olekaan sopimaton monissa tilanteissa rekrytointivaiheessa, joissain tapauksissa sitä voidaan pitää hakijan syrjintänä.
Nafisa Yeasmin
Arktiset maahanmuuttajat ry:n puheenjohtaja, Rovaniemi