Essee
Tilaajille

Sam­mut­taa­ko Kremlin pi­mey­den ruh­ti­nas valot kohta koko ih­mis­kun­nal­ta?

Luonnon pimeyttä ei tarvitse pelätä, mutta henkistä sitäkin enemmän, Yrjö Rautio pohtii.

Syysaamun punertava aurinko paistaa läpi usvan, jonka yöpakkanen on nostanut kotijärveni ylle. Rannan kaislat, haavat, koivut ja pajut hehkuvat. Valo on voittanut jälleen pimeyden. Ja ihmisestä tuntuu, että on kannattanut syntyä juuri tähän maailmaan, sen kauneuteen.

”Maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä. Ja Jumala sanoi: Tulkoon valkeus.

Tarjous vain nyt

Saat digin _maksutta_ 2 viikkoa