Työministeri Tuula Haatainen (sd.) ei ole antamassa esitystä etätyöoikeuden kirjaamiseksi lakiin Saksan mallin mukaan. Saksan työministeri Hubertus Heil esittää, että lakiin kirjataan oikeus tehdä etätöitä ainakin 24 päivää vuodessa (LM 10.10.).
Jos työministeri Heilin esitys toteutuu, työntekijä ja työntekijä voisivat sopia 24 etätyöpäivän ylityksestä tapauskohtaisesti keskenään työehtoneuvotteluissa. Työnantaja voisi kuitenkin kieltäytyä etätyöstä, jos siihen on erittäin painavat syyt. Kirjaus on tarpeen sen vuoksi, että kaikkia töitä ei voi tehdä etänä. Työnantaja ei kuitenkaan voisi enää kieltää etätyötä periaatteen vuoksi.
Haatainen kertoo olevansa tietoinen Heilin esityksestä, mutta ei ainakaan toistaiseksi näe tarvetta vastaavaan Suomessa, vaikka kannustaa etätyömahdollisuuksien parantamiseen.
– Saksan malli on mielenkiintoinen ja seuraamme sitä tarkasti. Suomessa on kuitenkin kattava ja joustava työehtosopimusjärjestelmä, jossa asioista voidaan sopia alakohtaisesti. Mielestäni se on paras tapa ratkaista tällaisia asioita.
– Lakiin tai työehtosopimuksiin kirjattu etätyöoikeus on iso ja periaatteellinen asia. Uskon, että tämä on tulevaisuuden suunta myös Suomessa. Keskustelu tästä on kuitenkin vasta alussa. Siksi ensin haluan kannustaa työmarkkinaosapuolia pohtimaan tykönään sen edistämistä, Haatainen toteaa.
"Suomi Euroopan huippua etätyöskentelyssä"
Etätyön lisääminen on noussut keskusteluun koronakriisin myötä. Kriisi on osoittanut, että työskenteleminen onnistuu monilla aloilla yhtä hyvin etänä kuin lähityönä.
– On ollut yllätys, miten nopeasti etätyöskentely lähti vauhtiin. Suomi on ollut siinä Euroopan huippua ja keväällä etätyössä oli parhaimmillaan noin 60 prosenttia työntekijöistä, Haatainen sanoo.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä etätyön kirjaamista lakiin voisi harkita myös Suomessa.
– Se lisäisi joustavuutta työntekijän näkökulmasta niin että työntekijä voisi siihen vahvemmin vaikuttaa, totesi edunvalvontajohtaja Katariina Murto LM:n jutussa lauantaina.
EU ei vaadi nykyjärjestelmän romuttamista
Metsäteollisuuden ilmoitus irtautua työehtosopimusmenettelystä nostatti keskustelua lakisääteisestä minimipalkasta. Vähimmäispalkoista ei Suomessa ole säädetty laissa, vaan palkoista sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa työmarkkinaosapuolten kesken.
Mahdollisuutta lakisääteiseen minimipalkkaan on väläyttänyt muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson. Työmarkkinakeskusjärjestöt eivät kuitenkaan ole olleet lakisäätelystä innostuneita.
EU-komissiolta odotetaan loppuvuoden aikana esitystä eurooppalaisesta vähimmäispalkasta.
Työministeri Haatainen ei näe lakisäätelylle tarvetta. Hän sanoo keskustelleensa asiasta EU-tasolla. Keskustelun perusteella komissio ei tule puuttumaan Suomessa käytössä olevaan työehtosopimusmenettelyyn eikä vaadi minimipalkkojen kirjaamista lakiin.
– Suomen nykyinen järjestelmä on kattava ja toimiva, joten siitä kannattaa pitää kiinni. Se on tuottanut työmarkkinoille jäntevyyttä ja ollut taloudellisen kehityksen kannalta järkevin, Haatainen arvioi.
Saksan malli
Saksan työministerin esitys toisi toteutuessaan oikeuden vähintään 24 etätyöpäivään vuodessa.
Työnantaja ja työntekijät voisivat sopia myös useammasta etätyöpäivästä.
Työnantaja voisi rajoittaa etätöitä erityisen painavista syistä, sillä kaikissa ammateissa etätyöskentely ei ole mahdollista.
Suomessa etätyötä ei ole kirjattu lakiin, vaan siitä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.