Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen terveydestä on journalistisesti perusteltua uutisoida. Hänen sairastumisestaan ja etenkin kyvystä hoitaa työtään pitää kertoa mediassa, koska hän johtaa keskeistä julkisen palvelun laitosta.
Kelan toiminta koskettaa jollakin tavalla jokaista suomalaista. Kela huolehtii kansalaisten perusturvasta erilaisissa elämäntilanteissa. Näin ollen Lasse Lehtosen vastuulle kuuluu yksi maan vaikuttavimmista organisaatioista.
Poliisit ohjasivat Lasse Lehtosen Brysselin lentokentän lähtöportilta pois, kun hän ei kyennyt osoittamaan lähtöselvitystään Suomeen lähtevään koneeseen. Lehtonen vietiin kentältä sairaalahoitoon Brysselissä. Erikoista Lasse Lehtosen matkassa on, että hän oli sairauslomalla ja häntä oli kehotettu perumaan työmatkansa Brysseliin.
Lasse Lehtosen aikaisempikin toimintatapa ja esiintymiset Kelan pääjohtajana ovat ihmetyttäneet, mikä on lisännyt häneen henkilönä kohdistuvaa uutisointia. Jo Lehtosen yllättävä valinta Kelan johtoon herätti ristiriitoja. Tämä poliittinen virkanimitys kuten poliittiset johtajavalinnat yleensä on kyseenalaistettu.
Journalistinen uutismedia kertoo erittäin rajatusti yksittäisen ihmisen sairauksista. Terveydentila kuuluu vahvasti yksityisyydensuojan piiriin. Journalistin ohjeiden mukaan sairaustapauksista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa toimittajan on aina noudatettava hienotunteisuutta.
Lasse Lehtosen terveydentilasta kukaan ei ole antanut julkisuuteen yksityiskohtaisia tietoja. Läheiset ovat viitanneet fyysisiin terveysongelmiin. Kelan hallitus on ollut yhteydessä Lehtoseen. Hallitus ei ole kertonut medialle sairaalahoidon syystä erityistä, vaan ainoastaan sen, että Lehtonen jatkaa sairauslomalla vuoden loppuun saakka.
Journalistisen työn näkökulmasta Lehtosen tapauksessa on tärkeää muistaa, että journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Kansalaisilla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Vaikka kaikkea tietoa ei ole saatu, journalistin ohjeiden mukaisesti uutisen saa julkaista rajallistenkin tietojen perusteella.
Terveydentilasta uutisointi asetti Lasse Lehtosen kielteiseen julkisuuteen. Siksi median on tarjottava hänelle mahdollisuus kertoa asiastaan jossain vaiheessa. Lehtonen nouseekin ratkaisevaan rooliin, mitä hän haluaa kertoa sairaudestaan ja miten hän itse suhtautuu mahdollisuuksiinsa hoitaa Kelan pääjohtajan tehtäviä sairauslomansa jälkeen.
Johtavassa asemassa työskentelevien henkilöiden terveyttä arvioidaan suhteessa kykyyn selvitä tehtävistään. Tasavallan presidentin terveydestä annetaan julkisuuteen lausunto joka toinen vuosi tai tarpeen ilmaantuessa.
Alexander Stubbista lausunto annettiin viimeksi huhtikuussa 2024. Ilmoituksen allekirjoittaneen lääkärin mukaan tasavallan presidentin terveydentilassa ei tullut esiin mitään, joka vaikuttaisi hänen kykyynsä hoitaa tehtäväänsä. Sen tarkemmin Stubbin terveydestä ei kerrottu.