Pieni osa työntekijöistä ilmoittautuu sairaaksi, vaikka ovat terveitä. Mutta miksi rankaista siitä koko porukkaa?
Pienempituloisille, erityisesti yksinhuoltajaperheille, yhdenkin päivän palkanmenetys ja parin viikon palkka-ale on iso juttu, ja tutkimusten mukaan mieluummin tultaisiin sitten sairaana töihin. Nyt uutisoitiin myös Ruotsista, että pitemmän päälle nämä toimenpiteet eivät vähentäneetkään sairauspoissaoloja.
Kunta-alalla joudutaan laskemaan eurot tarkkaan. Palvelujen tarve lisääntyy ja laadullinen vaatimustaso kasvaa. Koska kuntien menoista iso osa on välittömästi tai välillisesti henkilöstömenoja, on työn tuottavuuden lisäännyttävä.
Kestävin tapa lisätä sitä on pitää työntekijöiden työkyvystä hyvää huolta. Sairastuminen tai sairausloman pitkittyminen siksi, että työ ja sen tekijä eivät sovikaan yhteen tai työolosuhteet eivät edistä työkykyä, tulee tosi kalliiksi. Samoin tietysti, jos aikaa kuluu välttämätöntä tutkimusta, leikkausta tai muuta toimenpidettä odotellessa.
Työterveyshuollon tehtävänä on pohtia ja neuvotella työntekijän ja työnantajapuolen sekä tarvittaessa myös eläkelaitoksen kanssa, miten työkyky voitaisiin palauttaa, ja jos se ei onnistu nykyiseen työhön, olisiko mahdollista työkyvyttömyysjakson jälkeen tai jo työkyvyttömyyden uhatessa siirtyä tai kouluttautua muunlaiseen työhön.
Työympäristön on oltava turvallinen, työyhteisöjen hyvin toimivia, ja siksi myös esimiesten on saatava riittävä perehdytys työkyvyn tukemiseen.
Eija Kotkavirta
LL, työterveyshuollon
erikoislääkäri
kuntavaaliehdokas (vihr.)
http://henkilot.vihreat.fi/eija.kotkavirta
Oulu
