Oulu on täynnä historiaa, mutta valitettavasti sen kulttuuriperintöä ja arvokkaita rakennuksia ei ole aina osattu arvostaa tarpeeksi. Surullinen esimerkki tästä on Kuusiluodon vanha opettajankoulutuslaitos, jonka rakennus päätettiin purkaa vuosien käyttämättömyyden jälkeen. Tämä on suunta, johon meidän ei pidä jatkaa.
Kuusiluodon tapaus osoittaa, mitä tapahtuu, kun kiinteistöjen annetaan rapistua ilman suunnitelmaa niiden tulevaisuudesta. Tällainen toiminta ei ole hyväksyttävää. Kaupungin vastuulla on huolehtia omistamiensa kiinteistöjen ylläpidosta ja miettiä luovia ratkaisuja niiden hyödyntämiseksi.
Vanhoilla rakennuksilla on valtavasti potentiaalia. Monet kaupungin vajaakäyttöiset rakennukset voitaisiin kunnostaa ja muuttaa asunnoiksi.
Hyvä esimerkki uusiokäytöstä on Toppeliuksen talo keskustassa. Kohta 200-vuotiaan rakennuksen uudet omistajat ovat muuttamassa kiinteistön asuinhuoneistoiksi, ja samalla sen kulttuuriarvo säilyy.
Tällaiset ratkaisut eivät ainoastaan rikasta kaupunkikuvaa, vaan myös edistävät kestävää kehitystä. Korjausrakentaminen on ympäristöystävällisempää kuin purkaminen ja uuden rakentaminen, ja se tuo asukkaille ainutlaatuisia asuinympäristöjä, joissa historia ja nykyaika kohtaavat.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten säilyttäminen ei ole vain kaupunkikuvan tai historian vaalimista – se on investointi kaupungin vetovoimaan ja asukkaiden hyvinvointiin. Pidetään huolta siitä, että Oulun historia ei katoa purkutyömaiden mukana, vaan elää ja hengittää osana tulevaisuuden kaupunkia.
Runo Lähde
Oulu