Saa­ris­ton­ka­dun lii­ken­ne tun­ne­liin, visioi Oulun lii­ke­kes­kuk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Jarmo Ha­gel­berg val­mis­tau­tues­saan elä­ke­päi­viin

Eläkkeelle jäävä Oulun liikekeskuksen toiminnanjohtaja Jarmo Hagelberg esittää pysäköintiin ja joukkoliikenteeseen dynaamista hinnoittelua

Oulu
Jarmo Hagelberg on nähnyt työssään Rotuaarin kukoistuksen ja rauhoittumisen.
Jarmo Hagelberg on nähnyt työssään Rotuaarin kukoistuksen ja rauhoittumisen.
Kuva: Pekka Kallasaari

– Koetetaan saada Rotuaarin pallo pyörimään oikeaan suuntaan, Oulun Liikekeskuksen toiminnanjohtaja Jarmo Hagelberg totesi aloittaessaan tehtävässään keväällä 2018.

Pallo pyörii edelleen, mutta hitaasti, Hagelberg sanoo kolme vuotta myöhemmin. Hän on jäämässä kesään mennessä eläkkeelle.

Ratkaisuaan hän perustelee eläkeiän saavuttamisen lisäksi korona-ajalla. Paljon on muuttunut.

Paljon on myös muuttumassa ja uusia hankkeita käynnistymässä. Tässä kohtaa vetäjää on luontevaa vaihtaa.

Toistaiseksi Hagelbergin ajatukset ovat tiukasti arkisessa työssä.

– Nyt mietitään tulevaa kesää. Torikauppaa valmistellaan. Jouluvalmistelut ovat myös meneillään, Hagelberg valottaa.

Rakennemuutoksen viemää

Jarmo Hagelberg tuli oululaisille tutuksi vaateliike Viman vetäjänä. 50-luvulta lähtien toiminut liike vaikutti Kirkkokadulla vuodesta 1986 lähtien. Vuonna 2001 se muutti viimeiseksi jääneisiin tiloihinsa silloisen Stockmannin tavaratalon yhteyteen.

Vimassa havaittiin konkreettisesti, mikä merkitys vilskeellä on. Kun Stockmann lähti, asiakasvirta tyrehtyi. Vima hakeutui konkurssiin syksyllä 2018.

– Isossa kuvassa Stockmannin lähtö liittyi kaupan rakennemuutokseen. Stockmann oireilee edelleen, Hagelberg toteaa.

Hän korostaa, että kyse ei ole vain Oulusta. Sama rakennemuutos on näkynyt muidenkin kaupunkien keskustoissa.

Yrittäjänä Hagelberg näki aitiopaikalta Rotuaarin kukoistuksen ja hiljentymisen. Paljon ei ole helpottanut sinäkään aikana, jonka hän on ollut Liikekeskuksen peräsimessä. Suunta on silti ollut myönteinen ja korona-ajan hellittäessä keskustaan palaa yrityksiä, hän uskoo.

– Stockmann lähti, mutta nyt Pekurin kortteliin on tulossa uusia toimijoita. Myös Rotuaarin aukio on jo osin täyttynyt uusilla toimijoilla.

– Koko ajan tapahtuu. Jos jossain jotain loppuu, tilalle tulee jotain muuta, ennemmin tai myöhemmin. Tärkeää olisi, että asioisimme niissä liikkeissä, jotka meillä on. Se on parasta kaupunkisuunnittelua ja pitää liiketilat käytössä.

Tunneli Saaristonkadun alle

Rotuaari kasvoi viime vuonna pätkän Heinäpään suuntaan. Hagelberg arvioi, että sen pitemmälle ei ainakaan tässä vaiheessa kävelykatua kannata jatkaa.

– Aluetta on turha laajentaa, jos kadun varrella ei ole kiintoisaa kohdetta, vaan pelkää ohikulkua.

Jos joskus tulevaisuudessa laajentamista pohdittaisiin, voisi luonteva suunta olla Saaristonkatu, joka palvelee tällä hetkellä etenkin joukkoliikennettä.

– Visiona voisi olla että tehdään tunneli Saaristonkadun alle Uudeltakadulta Aleksanterinkadulle. Siinä on molemmin puolin kiinteistöjä, joita voidaan kehittää.

Tunneli ei pysäköinnin kannalta enää suuremmin hetkauttaisi, koska katu ei ole pysäköintialuetta, mutta muuten kävelykatukehitys on vaikuttanut keskustassa asiointiin. Kivijalkaliikkeen oven eteen autoa ei välttämättä saa.

Pysäköintipaikkoja keskustassa silti on – Kivisydämessa tai kävelymatkan päässä. Hagelbergin mukaan ongelma ei ole niinkään parkkiruutujen määrässä, vaan pysäköinnin hinnassa. Hän arvioi, että se voi olla toistuvan keskustassa asioinnin este.

Ratkaisuksi hän pohtii dynaamista eli vaihtelevaa hinnoittelua.

– Sillä voitaisiin esimerkiksi viikonvaihteissa kilpailla marketalueiden kanssa. Sama koskee joukkoliikennettä: viikonloppuhinnoittelulla bussit täyteen.

– Herää kysymys, onko pysäköinnillä pakko tienata. Voisiko kokonaisvaikutus olla kaupungille positiivinen, jos hintaa pudottamalla kaupunki vilkastuisi ja liikkeet voisivat paremmin, mikä lisäisi elinvoimaa ja välillisesti verotuloja? Hagelberg miettii.

Rotuaarille on tullut uusia toimijoita lähteneiden tilalle, Jarmo Hagelberg iloitsee.
Rotuaarille on tullut uusia toimijoita lähteneiden tilalle, Jarmo Hagelberg iloitsee.
Kuva: Pekka Kallasaari

Tapahtumia ja yhteistyötä

Kaupunkilaisille Liikekeskuksen toiminta näkyy konkreettisimmin tapahtumina, kuten uudenvuoden ilotulitusjuhlintana tai Korttelihaipakkana. Taustalla tapahtuu kuitenkin koko ajan.

Loppusuoralle kääntyneestä kaudestaan Liikekeskuksen johdossa Hagelberg on tyytyväinen.

– Tiivistettynä voi todeta että Oulun Liikekeskus on kehittynyt hyvänä yhteistyökumppanina ja jäsenistönsä edustajana.

Yksittäisistä asioista hän mainitsee muun muassa kävelykatualueen käyttöperiaatteiden uudistamisen ja tiedottamisen kehittämisen.

– Tapahtumissa päätimme satsata enemmän laatuun, ja mielestäni kävijämäärien perusteella onnistuimmekin hyvin.

Liikekeskuksen yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat sen jäsenyritykset. Muiksi keskeisiksi kumppaneiksi Hagelberg mainitsee Oulun kaupungin, Business Oulun tapahtumatiimin ja Oulun yrittäjät.

Työtä riittää edelleen. Viime aikoina on arvosteltu Oulun ja laajemmin seudun yritysvetovoiman kehittymistä. Keskustelua vauhditti Elinkeinoelämän keskusliiton Kuntaranking, jossa Oulun seudun sijoitus jatkoi syöksymistään.

– Nyt on tärkeää, että otetaan palautteesta koppi ja mietitään, mitä voidaan tehdä, jotta asiat ja mielikuvat muuttuvat. Asioiden käsittelyn sujuvuus, nopeus, joustavuus ja yhteistyö ovat avainasemassa kautta linjan, Hagelberg listaa.

Suuria kertamyllerryksiä hän ei aja. Hänen mukaansa kehitystä on ennemmin syytä viedä eteenpäin tekemällä vähän kerrallaan, koko ajan ja jatkuvasti.

– Nyt voitaisiin toimia näin uuden valtuuston astuessa toimeen. Laaditaan valtuustokauden mittainen kehityssuunnitelma, jota toteutetaan vuoden pätkissä.

Lamaa ja nousukautta

Hagelberg valmistui ylioppilaaksi Laanilan lukiosta 70-luvun lopussa. Hän pyrki ja pääsi opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon.

Täsmällistä urasuunnitelmaa Hagelbergillä ei ollut, mutta kauppatieteet hän tiesi työllistymisen kannalta hyväksi pohjaksi.

– Se on ala, jolla on mahdollisuus työllistyä hyvin monenlaisissa tehtävissä. Talouden ymmärrys on tärkeää meni töihin minne tahansa.

Kauppatieteiden maisterin paperit taskussa ura urkeni ennen yrittäjyyttä pankeissa, joissa hän työskenteli yritysten rahoituksen parissa. Nyt hän arvioi, että silloin syntynyt mielikuva yrittäjyydestä oli turhan yksipuolinen.

Vuonna 1990 alkanut ja 28 vuotta kestänyt ura Viman peräsimessä opetti, että yrittäminen ei ole pelkkää taseen hallintaa.

– Yrittäjänä pitää hallita hyvin paljon erilaisia asioita. On henkilöstöhallinto, markkinointi, laskentatoimi, asiakassuhteet, ennustusta ja kaikkea muuta.

Hän kutsuu aikaa hyvin opettavaiseksi ja antoisaksi. Paljon ehti tapahtua.

– Oli lamaa ja oli nousukautta, oli valuuttakriisiä, mentiin markasta euroon ja muuta.

Yrittäjän on oltava alati valmis sopeutumaan yllättäviinkin muutoksiin. Henkilökohtaisesti Hagelbergin seuraava vaihe eli eläkkeelle siirtyminen ei tule yllätyksenä.

– On se ollut tiedossa jo kymmeniä vuosia, hän naurahtaa.

Suunnitelmia hänellä ei ole silti sen enempää kuin aikoinaan opiskelemaan lähtiessä.

– Se on sitten se ensimmäinen päivä, kun ei ole enää töihin menossa. Ehkä se sitten realisoituu.

Oulun Liikekeskus ry

Yli sadan keskustassa toimivan yrityksen muodostama järjestö

Pyrkii ylläpitämään ja kehittämään keskustan vetovoimaisuutta muun muassa erilaisilla tapahtumilla.

Liikekeskuksen ja sen tytäryhtiön Oulun Narikan vastuulla ovat torialueen, kävelykatualueen ja sen lähikatujen ulkomyynnin vuokraus- ja lupa-asiat.