Suomessa on käynnissä merkittävä, mutta vielä liian vähän tunnettu kokeilu: saamen kielen ja kulttuurin huomioiva mielenterveyskuntoutus. Kelan järjestämä saamenkielinen mielenterveyskuntoutus (Vielma) vastaa pitkään tunnistettuun tarpeeseen.
Kuntoutus on aidosti vaikuttavaa silloin, kun se huomioi asiakkaan kielen, kulttuurin ja elinympäristön.
On tunnistettu, että perinteinen, valtakulttuurista käsin rakennettu kuntoutus ei aina palvele saamelaisia asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Kieli, luontosuhde, yhteisöllisyys ja kulttuuriset käsitykset terveydestä ja ajasta vaikuttavat siihen, miten kuntoutus koetaan.
Siksi on erittäin myönteistä, että uutta palvelua on kehitetty yhteistyössä Saamelaiskäräjien, Lapin hyvinvointialueen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tämä luo pohjan aidosti kulttuurisensitiiviselle ja toimivalle kuntoutukselle.
Samalla kokeilu tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten palveluja voidaan kehittää yhdenvertaisemmiksi myös laajemmin.
On tärkeää muistaa, että yli 60 prosenttia Suomessa asuvista saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Siksi erityisesti etäkuntoutuksen mahdollisuudet ovat merkittävä edistysaskel.
Ne voivat madaltaa kynnystä osallistua ja tuoda palvelut aidosti saavutettaviksi koko maassa. Kelan uusi kuntoutus ei myöskään edellytä saamen kielen taitoa, vaan siihen voi hakeutua kuka tahansa, joka hyötyy saamelaiskulttuurin huomioivasta lähestymistavasta.
Suurin haaste on nyt tietoisuuden puute. Vaikka saamenkielinen mielenterveyskuntoutus on jo käynnissä ja siihen voi hakeutua mistä päin Suomea tahansa etäyhteyksin, tieto palvelusta ei vielä tavoita riittävästi asiakkaita tai ammattilaisia.
Asiakaskohderyhmä on osin sellainen, jolla voi olla jo valmiiksi korkea kynnys hakea apua esimerkiksi mielenterveyden haasteisiin. Silloin palvelujen aktiivinen tarjoaminen ja näkyväksi tekeminen on erityisen tärkeää.
Terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen, oppilaitosten ja työterveyshuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli tunnistaa asiakkaan tarve ja ohjata oikeanlaiseen kuntoutukseen.
Nyt on ratkaiseva hetki.
Saamenkielinen mielenterveyskuntoutus on mahdollista aloittaa lokakuuhun 2026 asti. Kokeilu kestää kesään 2027, ja sen aikana kerätään tietoa palvelun toimivuudesta.
Jos asiakkaita ei ohjaudu palveluun riittävästi, on vaarana, että sen todellinen potentiaali jää osoittamatta. Se olisi menetetty mahdollisuus paitsi saamelaisille asiakkaille myös suomalaiselle kuntoutusjärjestelmälle.
Siksi tarvitaan yhteinen ponnistus. Kelan, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja ammattilaisten on yhdessä varmistettava, että tieto uudesta kuntoutusmahdollisuudesta tavoittaa ne ihmiset, joita varten se on luotu.
Oman kielen ja kulttuurin huomioiva kuntoutus ei saa jäädä piiloon. Sen on oltava näkyvä, saavutettava ja aktiivisesti tarjottu vaihtoehto koko Suomessa.
Laura Jokiranta
projektipäällikkö ja kehittämisen asiantuntija, Kela
Leena Niittyvuopio-Jämsä
sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, Saamelaiskäräjät
Heidi Eriksen
hankejohtaja, Uvja