Olin täydellinen vegaani sen yhden ainoan kesän, kun en tappanut hyttysiä. Hyttyset kävivät hermoille. Koko kesä meni pilalle tämän itsepäisen päätökseni takia.
Silloin kuitenkin ymmärsin, mistä vegaanisuudessa on todella kyse – tasapainon löytämisestä. Vegaanisuus jo itsessään on ruokavalioihin tultaessa eräänlainen ääripää, mutta kun minulta kysytään, mikä minut radikalisoi tälle tielle niin vastaus ei olekaan niin "extreme".
Vegaaniksi voi alkaa mistä tahansa arvokkaasta ilmastollisesta tai ideologisesta syystä, mutta monet meistä yksinkertaisesti vain rakastamme eläimiä. Vegaanit eivät näe eroa tuotantoeläimen ja lemmikkieläimen välillä, mutta valtaosa ihmisistä näkee.
Mieleesi kenties juolahti, että näkemyseromme johtuvat poliittisesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Tilastollisesti olet varmasti oikeilla jäljillä, mutta vegaanisuutta ei pitäisi liittää mihinkään ihmisryhmään vaan antaa olla yhtä neutraali vaihtoehto kuin kaikkiruokaisuuden. No miksi sitten puhua edes vegaanisuudesta?
Tavoitteena ei ole täydellisyys vaan pienen pienet edistysaskeleet. Kutsun kuitenkin itseäni vegaaniksi, vaikka hyttysentappaja olenkin.
Vegaanisuuden ei pitäisi olla mikään suojeltu ammattinimike tai uskonnollinen kultti, joka heittää kannattajansa ulos tämän harrastaessa lihansyöntiä ennen vegevalaansa.
On myös tärkeää muistuttaa, että vegevalio ei ole hyökkäys lihansyöjiä kohtaan vaan lihateollisuutta vastaan.
Vilkkaan väestönkasvun myötä meidän lajitovereidemme elinolot eivät ole olleet inhimilliset pitkiin aikoihin. Massatuotanto on päässyt leviämään paikkoihin, mihin sillä ei olisi ikinä saanut olla pääsyä. Se, lihansyöjä, ei ole sinun vikasi. Se onneksi on kuitenkin asia, mihin pystyt vaikuttamaan.
Vaikka hyttysen tappaminen edustaa omien arvojeni vastaista toimintaa, se on se, mihin olen vegaanirajani vetänyt oman mielenterveyteni takia. Niin vegaaneja kuin lihansyöjiä on hyvä muistuttaa, että se jonkun hyttynen voi olla toisen lehmä.
Kun en mökkeillessäni voi olla tappamatta hyttysiä, niin annan itselleni luvan listiä menemään niitä mielin määrin. Kaupungissa kuitenkin olosuhteiden ollessa suotuisat riittää minulle hyttysen puhaltaminen pois iholtani.
Entä jos sinäkin ei-vegaani kokeilisit samanlaista järjestelyä? Koko kiireisen työviikkosi söisit mitä tahansa saat käteesi, mutta sitten viikonloppuna kokeilisit vegaanisia reseptejä, kun sinulla on enemmän aikaa.
Tai entä jos sinä itsellesi liian ankara "wannabe vegaani" olisit vegaani kotimaassasi, mutta lomalla sinun ei tarvitsisi hiki päässä kääntää ainesosaluetteloa Google-kääntäjässä.
Ja ennen kaikkea, entä jos me vegaanit sallisimme tämän ei-vegaaneille, pre-vegaaneille ja "ei mitään hajua mitä vegaanisuus edes meinaa" -vegaaneille tuomitsematta heitä.
Rinja Kautto
Oulu