Jau­he­li­ha­kei­ton oudon hajun syy selvisi Oulussa – eh­dit­tiin tarjota kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa

Oulu: Val­tuus­ton uusi pu­heen­joh­ta­ja Jarmo J. Husso pitää po­li­tiik­kaa lasten leik­ki­nä 70-lu­kuun ver­rat­tu­na

Kolumni: Tapasin Teuvo Hak­ka­rai­sen Brys­se­lis­sä ja kysyin, ha­luaa­ko hän yhä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­rik­si

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Essee
Tilaajille

Saako sähkön hinta aivot yli­kier­rok­sil­le, me­ni­vät­kö säh­kö­tuet yli hil­seen? Tämän jutun luet­tua­si ym­mär­rät niistä kaiken – tai sitten et

Viimeisen vuoden aikana tietämättöminkin kuluttaja on joutunut selventämään itselleen sähkön hinnan määräytymiseen liittyviä perusperiaatteita. Tieto ei tosin aina lisää ymmärrystä.

Liekkeen hinta rikkoo jälleen ennätyksiä. Katso täältä, paljonko pörssilieke maksaa nyt ja seuraavien tuntien aikana.

Tältä näyttäisivät jokapäiväiset uutisotsikkomme, jos Elias Lönnrot olisi saanut päättää. Pitemmän korren tätä nykyä kaikkien huulilla olevan luonnon perusilmiön nimeämisessä veti kuitenkin toinen suomen kielen kehittäjä, lääkäri Samuel Roos. Hän esitteli keksimänsä sähkö-sanan vuonna 1845 julkaistussa käännösteoksessaan Mintähden ja sentähden – kysymyksiä ja wastauksia kaikkeen luonnon tietoon kuuluwista asioista.

Sanan keksimiseen johti nimettävään ilmiöön liittyvä ”sähähtämällä säkenöiminen”. Roos selitti, että jo muinaiset kreikkalaiset olivat havainneet meripihkan, ”hierottuna willaiseen, wetäwän puoleensa kaikenlaisia pieniä kappaleita ja yhtäkkiä ampuwan net pois, myöskin isommasta palasesta antawan sähähtäwän säkenen joka pisti likeellä pidettyyn sormeen”.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.