Yrittäjän tarina: Ou­lu­lai­nen Risto Hoik­ka­nie­mi vastasi pu­he­luun, joka johti kon­kurs­siin ja mil­joo­na­vel­koi­hin

Koti: Vauva pani ou­lu­lai­sen Kar­ja­lan perheen huo­ne­jär­jes­tyk­sen uusiksi

Keskoset: Ii­läi­nen Vera Tur­ti­nen painoi syn­tyes­sään vain 500 grammaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus
Tilaajille

Ruotsi ja Suomi kie­tou­tu­vat so­ti­laal­li­ses­ti yhteen, ja se saa tukea myös kan­sa­lai­sil­ta – joiden puo­lus­tus­tah­to kaik­kiaan osoit­taa ra­pau­tu­mi­sen merk­ke­jä

Suomalainen maanpuolustushenki on perinteisesti vahva. Silti kansalaisilla on eriäviä näkemyksiä sitä, miten ja kenen kanssa puolustamme maatamme. Kansainvälisistä kumppaneista mieluisin on Ruotsi, joka vastikään raotti ovea Naton suuntaan.

Ruotsista kuultiin kaksi viikkoa sitten merkittävä turvallisuuspoliittinen uutinen. Ruotsin valtiopäivien enemmistö kehotti maan vähemmistöhallitusta kirjaamaan niin sanotun Nato-option eli mahdollisuuden hakea sotilasliiton jäsenyyttä osaksi Ruotsin turvallisuuspoliittista linjaa.

Joulua ennen julkaistussa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa myös kansalaiset antavat vahvan tuen Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyölle. Yli 90 prosenttia suhtautuu siihen myönteisesti.

Suomessa optio on kirjattu viimeksi uuteen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Saman selonteon mukaan Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani ja Suomi jatkaa yhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa ilman ennalta määriteltyjä rajoitteita.

Ruotsin Nato-optio kertoo, että naapurit arvioivat turvallisuusratkaisujaan entistä yhtenevämmin.

Suomi on jo pitkään harjoitellut yhdessä Ruotsin puolustusvoimien kanssa. Usein mukana on ollut muitakin maita. Kuva vuoden 2016 Baltops-harjoituksesta
Suomi on jo pitkään harjoitellut yhdessä Ruotsin puolustusvoimien kanssa.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.