Pääkirjoitus: Asun­to­kau­pan krii­si­vai­he sekä lyö että hellii

Kouluruoka: Oulun kou­luis­sa tar­jot­tu oudon ha­jui­nen jau­he­li­ha­keit­to tut­ki­taan la­bo­ra­to­rios­sa

ADHD: Oulussa ke­hi­tet­tiin peli, joka voi jopa pal­jas­taa lapsen ADHD:n

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Pääkirjoitus
Tilaajille

Ruo­ka-apu­jo­not eivät lopu kos­kaan, jos niiden taus­tal­la oleviin syihin ei on­nis­tu­ta puut­tu­maan

Pitenevät jonot ruoka-avun jakopaikoilla kertovat, että julkisen vallan rakentamassa turvaverkossa on repeämiä. Tarvitaan kirkas tavoite lopettaa jonot. Se loisi ryhtiä niiden taustalla oleviin syihin puuttumiselle.

1990-luvun lama räväytti jokaisen suomalaisen näkyville jonot ruoka-avun jakelupisteissä. Silloin ihmisiä ajoi avun äärelle ennen kaikkea massiivinen työttömyys.

Noiden aikojen jälkeen ruokajonoista ei kuitenkaan ole meillä päästy eroon edes talouden lihavina vuosina.

Kuten Kalevan juttu kertoi, esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin Oulun-osastossa ruoka-apupyynnöt ovat olleet kasvussa koko sen kymmenen vuoden ajan, jolloin apua on annettu.

Tänä syksynä jonoihin on tullut taas lisää mittaa. Nytkin ilmiön takana on työttömyyttä, mutta yhä useammin selityksenä on elämisen raju kallistuminen. Se iskee kipeästi erityisesti pienituloisiin.

Tilastokeskus kertoi maanantaina, että kuluttajahinnat olivat nyt lokakuussa 8,3 prosenttia korkeammat kuin viime vuoden lokakuussa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.