Helsingin yliopiston elintarviketieteiden maisteri Katariina Koivusaari havaitsi väitöstutkimuksessaan, että runsaasti lehmänmaitovalmisteita käyttävillä lapsilla on kohonnut riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Riski koski niitä lapsia, joilla oli perinnöllinen alttius tautiin.
Aikaisemmissakin tutkimuksissa on havaittu vastaavanlaisia tuloksia.
– Maito on koostumukseltaan hyvin monimutkainen aine, eikä tähänastisten tutkimusten perusteella voida sanoa, mitkä tekijät maidossa mahdollisesti liittyvät sairauksien riskiin, sanoo Koivusaari.
Tyypin 1 diabetes on suomalaislapsilla yleisempi kuin missään muualla maailmassa ja sen ilmaantuvuus on lisääntynyt moninkertaisesti 1950-luvulta lähtien.
Tyypin 1 diabeteksen lisäksi Koivusaari tutki maitovalmisteiden yhteyttä lasten astmaan. Tutkimuksessa ilmeni, että voimakkaasti lämpökäsiteltyjen maitovalmisteiden, kuten äidinmaidonkorvikkeiden, kulutus oli yhteydessä suurentuneeseen astman riskiin.
Vastaavaa yhteyttä ei havaittu miedommin lämpökäsitellyillä tuotteilla, kuten pastöroiduilla maitotuotteilla. Tulokset viittaavat siihen, että maidon prosessointi saattaa muuttaa maidon immunologisia ominaisuuksia.
Aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että prosessoimattoman raakamaidon kulutus voi suojata lasta astmalta. Suomessa raakamaitoa ei kuitenkaan suositella lapsille, sillä se voi sisältää terveydelle vaarallisia bakteereja.
Koivusaaren mukaan maitovalmisteiden ja tyypin 1 diabeteksen sekä astman yhteydestä tarvitaan lisätutkimusta. Yhteyksiä voi selittää myös jonkin muu vielä tunnistamaton tekijä.
– Jatkotutkimuksissa olisi myös tärkeää selvittää, mikä maidossa saattaa olla sairauksien riskiin liittyvä tekijä, jotta se olisi mahdollista huomioida prosessoinnissa. Yksittäiset tutkimustulokset eivät muuta ravitsemussuosituksia, jotka pohjautuvat laajaan tutkimusnäyttöön, Koivusaari toteaa.
Koivusaaren väitöstutkimuksen aineisto pohjautuu toiseen tutkimukseen, jossa on mukana yli 6000 vuosien 1996 ja 2004 Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa syntynyttä lasta. Tieto ruokavaliosta kerättiin ruokapäiväkirjojen avulla.
Maitotuotteet luokiteltiin kuumennuskäsittelyn ja homogenoinnin mukaan. Lapsilta seurattiin diabeteksen esiastetta kuvaavien autovasta-aineiden ilmaantumista verinäytteillä 3–12 kuukauden välein. Tieto astmasta kerättiin, kun lapsi oli viiden vuoden iässä.