Siinä edessäsi on koko Suomi, käsissäsi voimat ovat jo uupuneet,
mielesi murtumassa on, vastustaja vahva vastassasi,
ei loppua ole näkyvissä.
Ei liioin apua poliitikoista ole, jästipäisestä kansasta sanottavaa olisi.
Katsot työkaveria, väsynyttä äitiä ja isää väsynyttä naista ja miestä.
On osa rinnaltasi jo kadonnut,
murtunut on mieli ja käsistä voima kadonnut on,
syytä sinä et häntä, omatkin voimasi rajoilla on.
Omaisen kanssa lyhyt puhelu, hiljaa sanot, vielä täällä hän on,
hyvää jouluaattoa toivotat.
Joulupäivänä yhden taas menetämme suomalaisen,
muistat aina hänen viimeisen katseen, sanan viimeisen, yksin hän lähti,
ilman puolisoa, ilman lasta, hengitti hetken raskaasti, nukkui vain pois jouluyönä.
Voi luojani anna meille vielä voimaa, anna kiitos kansalta, lepoa ja rauhaa.
Asko Lampinen
kirjailija
Muhos/Utajärvi