Yleisurheilun EM-kisat: Mün­che­nin EM-päi­vä­kir­ja: Murto ja dead­li­ne eli voisiko Suomi siirtyä län­ti­sen Eu­roo­pan aikaan?

Pääkirjoitus: Tark­kaa­vai­suus her­paan­tui – valtio luotti For­tu­min osaa­mi­seen so­keas­ti

Tilaajille

Ruis ri­kas­tut­ti ta­lol­li­set ja piti köyhät leivän syr­jäs­sä kiinni – Suomi on ruis­lei­pä­maa, jossa rukiin viljely on vä­häis­tä

Kirjailija Annika Luther leipoo ruisleipää yli sata vuotta vanhasta juuresta. Kesäkotinsa keittiössä hän kertoo, miksi ruis on ollut jopa hengenvaarallinen vilja.

Kirjailija Annika Luther leipoo ruisleivän oppilaaltaan saamaan hapanjuureen. Luther on koulutukseltaan biologi. Hän on tottunut tekemään ruokaa isolle joukolle, koska hänen perheeseensä kuuluu aviomies, lapsia ja lapsenlapsia.
Kirjailija Annika Luther leipoo ruisleivän oppilaaltaan saamaan hapanjuureen. Luther on koulutukseltaan biologi. Hän on tottunut tekemään ruokaa isolle joukolle, koska hänen perheeseensä kuuluu aviomies, lapsia ja lapsenlapsia.
Kuva: Mauri Ratilainen

Kirjailija ja tänä keväänä eläkkeelle jäänyt biologian opettaja Annika Luther leipoo ruisleipää perheensä kesätilalla Bromarvissa, Tammisaaren lähellä Länsi-Uudellamaalla.

Luther vaivaa taikinaa, joka on tehty hapanleivän juureen. Leipäjuurella on pitkä historia ja värikäs tarina.