Kolumni: Kukaan ei saisi joutua kiu­sa­tuk­si, mutta yhä liian moni joutuu

Kuvagalleria: North of Hell -fes­ti­vaa­li kokosi me­tal­li­kan­san Kuu­si­saa­reen

Tilaajille

Ro­ko­te­kui­lu vau­rai­den ja köyhien maiden välillä on yhä am­mot­ta­va – syyt­tä­vä sormi osoit­taa niin ro­ko­te­val­mis­ta­jien kuin ro­kot­tei­ta hamst­raa­vien teol­li­suus­mai­den­kin suun­taan

Monissa Afrikan maissa vain murto-osa väestöstä on saanut edes yhden annoksen. Kolmansien annosten kiirehtimistä länsimaissa on paheksuttu, ja THL:n Nohynekin mielestä rokotusstrategiasta pitäisi keskustella.

Ihmisiä jonottamassa koronarokotukseen Johannesburgissa Etelä-Afrikassa.
Ihmisiä jonottamassa koronarokotukseen Johannesburgissa Etelä-Afrikassa.
Kuva: Kim Ludbrook

Noin vuosi sen jälkeen, kun ensimmäisiä koronarokotuksia alettiin antaa, on maailman väestöstä noin 58,1 prosenttia saanut vähintään yhden rokoteannoksen. Rokotusasteessa on kuitenkin ammottava kuilu eri maiden välillä: matalan tulotason maissa vähintään yhden annoksen on saanut vain 8,4 prosenttia ihmisistä.

Tilanne on erityisen ankea Afrikassa. Mantereen asukasluvultaan suurimmista maista Nigeriassa vain 4,6 prosenttia on saanut vähintään yhden annoksen, ja Etiopiassa 7,9. Etiopialaisista vain runsas prosentti on saanut täyden rokotussarjan. Kongon demokraattisessa tasavallassa vain 0,25 prosenttia väestöstä on saanut vähintään yhden rokotuksen.