Jatkan Robert Brantbergin (Kaleva 23.9./Vaalipuheita) erinomaista ajatusta raitiovaunuista Ouluun. Keskustassa se käy erinomaisesti, mutta Oulunsaloon asti sitä ei kannata vetää.
Lentoasemalle tarvitaan järeämpää raideliikennettä – juna. Suurissa kaupungeissa on erilaisia paikallisjunia, paitsi maanalaisia, myös S-ratoja (Berliini, Wien).
Helsingin seudullakin on useita lähijunia. Miksei siis Oulussa, ”puolen Suomen pääkaupungissa”?
Erityisen tärkeä tämä olisi lentoasemalle. Jokainen joka on matkustanut esimerkiksi Charles de Gaullen lentokentältä Pariisiin tai Swechatista Wieniin tietää, miten nopeata, tehokasta ja toimivaa raideyhteys kaupunkiin on. Samalla sähköjuna säästää ympäristöä, joka suurkaupungeissa on kallis asia.
Samalla se on moninkertainen imagotekijä.
Jos VR-Track vetäisi pistoraiteen Kaakkurista Oulunsaloon, se ei olisi isokaan asia, nyt kun liikenneministeriö muutenkin selvittää Pohjois-Suomeen uusia ratayhteyksiä.
Nopea junayhteys palvelisi paitsi lentomatkustajia myös työmatkalaisia.
Ennen muinoin Oulussa käytiin töissä paikallisjunalla Limingasta ja Kempeleestä, ja pysähtyi se Oulunlahdessakin. City-junan asemia olisivat juuri Oulunlahti, Kaakkuri, Vihiluoto, Oulunsalo ja ”Martti Ahtisaari International Airport”.
Linjan toisessa päässä olisi Linnanmaan – Rajakylän teknologiakeskittymä. Se olisi siis suunnilleen sama kuin Koskilinjojen numero 19, mutta tämän hitaan ja nykivän menon sijasta luotijuna taittaisi välin yksinvaltiaana omalla väylällään 20 minuutissa.
Sähköinen raideliikenne on myös meluttomampaa kuin autojen rymistely, jota varsinkin Pohjantien varsilla on haitalle asti (ks. Esko Aho, Oulun melupaikat kartoitettu/Kaleva 23.9.)
Kari Sallamaa
dosentti
kunnallisvaaliehdokas (sd.)
Oulunsalo
