Oulun yliopiston rakentamistekniikan osasto päätettiin lakkauttaa vuonna 1996 ja osaston toiminta päättyi lopullisesti 2001. Tämä johti suureen pulaan rakentamistekniikan korkeakoulutasoisista osaajista – erityisesti suunnittelijoista – jo muutamia vuosia toiminnan päättymisen jälkeen.
Pohjoissuomalainen rakennusteollisuus, alan yrittäjät, hallinto ja useat innokkaat toimijat käynnistivätkin voimakkaan vaikuttamiskampanjan, jonka tuloksena rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelma käynnistettiin uudelleen vuonna 2017. Ottamatta kantaa aikanaan tehtyihin päätöksiin, niin koulutusalan uudelleenkäynnistämistä voidaan pitää erinomaisena päätöksenä ja osoituksena siitä, mitä alueellisella yhteishengellä ja päämäärätietoisuudella voidaan saada aikaan.
Vaikuttamistyö alkoi jo 2000-luvun puolivälissä ja kesti siis pitkälti toistakymmentä vuotta, kunnes varsinainen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelma päästiin aloittamaan. Tämä oli pitkäjänteisen ja hellittämättömän työn tulos, josta on syytä olla kiitollinen alan monille toimijoille ja keskeisille vaikuttajille.
Tänään Oulu, yliopisto ja alan toimijat voivat olla ylpeitä aikaansaannoksestaan. Oulun yliopiston rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikkö ja koulutusohjelma on yksi teknillisen tiedekunnan suosituimpia koulutusohjelmia opiskelijamäärillä mitattuna. Vuosittain on valmistunut noin 30 rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööriä alueen teollisuuden tarpeisiin ja määrän oletetaan kasvavan tulevaisuudessa
Tutkimusyksikkö on menestynyt erinomaisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen hankinnassa ja tänään yksikkö työllistää noin 60 opettajaa ja tutkijaa. Yksikön koko on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut henkilömäärällä ja rahoituksella mitattuna.
Professuureja on neljä: rakennesuunnittelu ja teknillinen mekaniikka, väylä- ja liikennetekniikka, hyvä sisäilma ja terveelliset rakennukset sekä rakentamisen ja kaivostoiminnan automaatio. Tämä tekee toiminnasta erittäin monialaista ja -tieteistä. Tutkimushankkeiden rahoituksen lähteet ovat moninaiset, kuten Business Finland, Euroopan Unionin Horisontti-ohjelma, Suomen Akatemia, sekä maakunnallinen kehittämisrahoitus. Yksikkö hankkii täydentävää rahoitusta myös tarjoamalla maksullista tilauskoulutusta sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Vuosittain yli 50 opiskelijaa aloittaa opintonsa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan kandidaatin koulutusohjelmassa. Lisäksi valitaan 25 opiskelijaa suoraan maisteriopintoihin jatkamaan ylempään korkeakoulututkintoon, esimerkiksi insinööriopintojen jatkoksi. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikössä työskentelee parikymmentä väitöskirjatutkijaa ja suurella todennäköisyydellä tämä määrä tulee kasvamaan. Näin ollen sekä koulutus että tutkimus voivat tänään hyvin.
Aiempi menestys ei kuitenkaan koskaan ole tulevaisuuden tae. Kilpailu tutkimus- ja opetusmaailmassa on tiukkaa, sillä Oulun yliopisto kilpailee opiskelijoista kaikkien kotimaisten yliopistojen ja kasvavassa määrin myös ulkomaisten kanssa. Pohjoisen harveneva (ja harmaantuva) väestö ei tuota pitkällä tähtäimellä välttämättä nuorisoa yliopistoon. Tekniikan alat vaativat lisäksi hyvää matematiikan osaamista, joka ei ole kehittynyt toivotulla tavalla.
Erityisenä haasteena on opiskelijoiden houkutteleminen etelästä pohjoiseen. Tässä kohden yliopiston ja Oulun kaupungin mielikuvilla on suuri merkitys. Olisi kyettävä kertomaan ytimekkäästi, hyvällä tarinalla, miksi juuri Ouluun kannattaa tulla opiskelemaan.
Tällainen mielikuvatyö ei välttämättä synny yksittäisillä tempauksilla, vaan on pikemminkin vuosia vaativa pitkäjänteinen maraton. Kansainvälisten opiskelijoiden houkutteleminen on vieläkin haastavampaa.
Tutkimusrahoituksesta kilpailu on niin ikään hellittämätöntä, varsinkin EU-rahoituksia haettaessa. Ilman tutkimusrahoitusta ei tieteeseen perustuvaa opetustoimintaakaan voida ylläpitää. Onkin uuden yrittämisen aika: kun rakennus- ja yhdyskuntatekniikka on palannut onnistuneesti Oulun yliopistoon, on varmistettava, ettemme jää tyytyväisyyden tilaan vaan huomioimme tulevaisuuden tuomat haasteet ja varmistamme alan korkean osaamisen yliopiston ja toimialan yhteisponnistuksin, unohtamatta oppilaitosten välistä yhteistyötä.
Hyvänä esimerkkinä yhteistoiminnallisista malleista on Pohjois-Suomen rakennusklusteri r.y., jonka toiminta on noussut merkittäväksi noin sadan jäsenen yhteistyöalustaksi. Samoin Oulun Rakennustekniikan säätiön tuki on ollut ehdottoman tärkeä usean professorin, opettajan ja tutkijan työssä, varsinkin uran alkutaipaleella.
Pekka Leviäkangas
Oulun yliopiston rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yksikön johtaja, professori
Anne Tuomela
Oulun yliopiston rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelman johtaja, tekniikan tohtori