Rakennusala on painumassa syvään taantumaan. Vielä syksyn aikana rakennustyömailla tapahtuu, mutta kohteiden valmistuessa ei ole uusia alkamassa. Jopa joka kolmannen rakentajan pelätään jäävän työttömäksi talven aikana.
Taantuman juurisyyt löytyvät globaalista taloudesta. Inflaatio ja nousevat korot veivät kuluttajien mahdollisuuden asunnonhankintaan ja tarvikkeiden nousevat hinnat kurittivat rakennusyhtiöitä. Sitä myöten loppui myös sijoittajien luottamus asuntoihin sijoituskohteina. Nyt saamme lähes päivittäin uutisia alan konkursseista.
Valtiovalta tai kunnat ja kaupungit eivät ole juurikaan korvaansa lotkauttaneet rakennusalan huolelle tulevasta. Juuri nyt olisi erinomainen aika käynnistää – etuajassa – sellaisia rakennuskohteita, jotka joka tapauksessa tulevaisuudessa rakennetaan. Alkavan talven tilannetta nekään eivät pelastaisi, mutta takaisivat edes sen, että rakennusalan synkin kurjuus sulaisi ensi talven lumien myötä.
Me rakentajat olemme myös huolissamme siitä, kuka rakentaa seuraavan nousukauden talot ja tuotantotilat, jos rakennusala nyt päästää irti osaavasta kotimaisesta työvoimasta. Alan vetovoima on tällä hetkellä pahasti pakkasen puolella, eikä nuoria ole alalle tulossa.
Me pohjoissuomalaiset rakentajat edellytämme, että yritykset pyrkivät kaikin käytössään olevin keinoin tukemaan omien työntekijöidensä tilannetta.
Maan hallituksen suunnitelma monin tavoin heikentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa on tässä tilanteessa kuin potku rakentajien kasvoihin. Työttömät ovat joutumassa täysin kohtuuttomaan tilanteeseen: korvauksettomien karenssipäivin määrä lisätään viidestä seitsemään. Ansioturvan työssäoloehto pidennetään kuudesta 12 kuukauteen, eli entistä harvempi rakentaja pääsee ylipäätään ansiosidonnaiselle turvalle. Jatkossa työsuhteen lopussa maksettava lomakorvaus estää työttömyyskorvauksen maksamisen jaksotusajalta.
Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan kokonaan, mikä alentaa esimerkiksi kolmen lapsen vanhemman korvausta lähes 300 eurolla kuukaudessa. Ensi kesän jälkeen käsittelyyn tulee ansioturvan tason laskeminen 80 prosenttiin alkuperäisestä kahdeksan viikon jälkeen ja 75 prosentin tasolle kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen.
Mikään näistä muutoksista ei nopeuta yhdenkään työttömän rakentajan työllistymistä. Kyse ei ole myöskään ”pohjoismaiseen malliin siirtymisestä”. Näiden muutosten jälkeen työttömyysturva Suomessa on Pohjoismaiden heikoin, ja valtion panostus työttömien tukemiseen Pohjoismaiden matalinta. Me rakentajat vaadimme, että hallitus peruu täysin kohtuuttomat työttömyysturvan leikkaukset.
Pekka Lindström
Rakennusliiton os. 393 pj.
luottamusmies, Oulu