Kainuun maakuntavaltuutetut joutuvat heti kovan paikan eteen. Valmistelun tässä vaiheessa maakunnan talousarviossa on menoja neljä miljoonaa euroa enemmän kuin tuloja. Mikään puolue ei kuitenkaan ensimmäisessä maakuntavaalipaneelissa ollut valmis tasapainottamaan budjettia lisäämällä kuntien maksuosuutta nykyisestä 59,9 prosentista.
Menojen karsimista vaikeuttaa taas maaliskuun alussa valtakunnallisesti voimaan astuva hoitotakuu sekä kuntayhtymän henkilöstön nauttima lain suoja hallintokokeilun aikana.
"Kyllä pidempi siirtymäaika hoitotakuuseen olisi ollut tarpeen", myönsi panelisti Timo Korhonen (kesk.), joka myös vetää hallintokokeilun ohjausryhmää.
Henkilöstön lomautuksiin turvautuisivat vain Vihreän liiton panelistit. Kalle Kunnas tosin edellytti, että lomautusten tulisi koskea tällöin myös johtajia.
Olisiko yksi ratkaisu sitten maakunnan oma verotusoikeus? Panelistien mielestä olisi. Ruotsissa sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat maakunnat saavat jo periä veroa kulujen peittämiseen.
Kainuun maakuntavaalien ensimmäinen maakuntapaneeli järjestettiin lauantaina Sotkamossa.
Paikalla oli vajaat sata henkeä. Jos heistä laskee pois ehdokkaat ja toimittajat, paikalla oli ehkä kymmenkunta niin sanottua tavallista kansalaista.
Kainuun liiton ja Kainuun Sanomien järjestämät paneelit järjestetään Sotkamon lisäksi Puolangalla, Kuhmossa, Suomussalmella ja Kajaanissa.
Kuntakiintiöistä
eroon
Paneelissa istuivat keskustan ja vihreiden lisäksi kokoomuksen, sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien edustajat.
Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että seuraavan kerran maakuntavaaleissa ei tule olla kuntakohtaisia kiintiöitä.
Nyt eduskunnan perustuslakivaliokunta oli edellyttänyt, että jokaisesta kunnasta täytyy tulla vähintään yksi edustaja maakuntavaltuustoon.
Panelistit valitsisivat myös maakuntajohtajan suoralla kansanvaalilla keskustan edustajia lukuun ottamatta. Kainuun liiton johtajan paikka on ollut perinteisesti maakunnan ykköspuolueen keskustan heiniä.
"Kaikki muutkin merkittävät virat pitäisi laittaa hakuun. Nyt pitäisi päästä eroon vanhakantaisesta nimityspolitiikasta", panelisti Osmo Polvinen (vas.) esitti.
Julkiset palvelut puhuttivat
Syksyn kunnallisvaalien pääteemaksi on nousemassa julkiset palvelut. Teema puhutti myös maakuntapaneelia. Puolueista keskusta ja kokoomus esiintyvät selvimmin palveluiden yksityistämisen puolesta, julkisen palvelun nimiin vannoo puolestaan puhtaimmin vasemmisto.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa yksityiset palvelut eivät aina tuo säästöjä, muistutti kristillisdemokraattien Arja Malinen.
"Silloin kun on tarjoajien markkinat kuten lääkäripalveluissa niin yksityinen ei todellakaan ole edullisin vaihtoehto."
Hoitotakuun tiukkojen ehtojen täyttäminen voi pakottaa Kainuun maakunta -kuntayhtymän ostamaan palveluita kovaan hintaan yksityisiltä.
"Kainuun malli kaatui tai paranee sen mukaan, miten hyvin se onnistuu järjestämään terveyspalvelut", kansanedustaja Anne Huotari (vas.), itsekin ehdokas, kommentoi yleisöpenkiltä.
Terveys- ja sosiaalipalvelujen lisäksi maakunnan hoitoon siirtyy ensi vuoden alussa toisen asteen koulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus. Valtaosa panelisteista ja yleisöstä haluaisi koulutusyhteistyöhön mukaan myös ammattikorkeakoulun ja perusopetuksen.
Lukioverkkoon ei kukaan puolueista kajoaisi heti maakuntakokeilun alussa.
Karsimisen aika olisi vasta toisen maakuntavaalikauden aikana 2009-2012.