Tässä vaalikeskusteluja seuratessa monesti jää sellainen kuva, että olisi pakko kurjistaa jo ennestään heikossa asemassa olevia. Näin asia saattaisi olla, mikäli raha olisi jotain konkreettista, mutta se on vain vaihdon väline. On hassua kuvitella, että markkinoiden näkymätön käsi pelastaisi tästä ahdingosta.
Raha ei ole jumala, vaikka keskusteluissa se sellaisena usein käsitetäänkin. Oikeasti merkitsevät perustarpeet tulee olla turvattuna, muuten ei yhteiskuntarauhaa voida saavuttaa. Tämän toteuttaminen vaatii yhteistyötä kuntalaisten osalta, mikään ei ole mahdotonta kun tarpeeksi monta viisasta päätä pistetään yhteen.
Kuinka asiat sitten hoidettaisiin paremmin? Vaihtoehtoja on tarjolla runsain mitoin, mutta ongelmana on, että ihmiset eivät tiedä niistä. Sen sijaan että kysytään onko meillä rahaa, pitäisi kysyä onko meillä tarvittavat resurssit: tietoa, taitoa, materiaalia ja infrastruktuuria. Ja niitähän on yllin kyllin, ne vain pitää ottaa fiksusti käyttöön.
On aika hankalaa odottaa, että nämä muutokset tulisivat ylhäältä päin. Oulussa on jo parisen vuotta toiminut Aikapankki, jossa ei kysytä onko rahaa, vaan että mitä haluaisit tehdä auttaaksesi kanssaihmistäsi. Tällaisia konkreettisia toteutuksia on olemassa vaikka kuinka paljon, niitä pitäisi vain ottaa käyttöön. Resurssien valossa Oulusta voitaisiin saada omavarainen kaupunki, jossa kenenkään ei tarvitsisi nähdä nälkää.
Vanhat talousteoriat eivät päde enää nykypäivänä, Uusliberalismin oppi-isät eivät koskaan edes voineet hahmottaa internettiä ja teknologisia kehitysaskelia. Informaatio kulkee vilkkaasti kaapelissa, paljon nopeammin kuin paperilappusessa. Netti mahdollistaa nykypäivänä suoran demokratian, resurssien järkevän hallinnan ja muita yltäkylläisyyden varmistavia ratkaisuja.
Albert Einsteinin sanoin: ongelmia ei voi ratkaista samalla ajattelutavalla kuin niitä synnyttäessä. Laatikon ulkopuolelta ajattelua tarvitaan ennen kaikkea kunnallisessa politiikassa.
Mikko Niemelä
kuntavaaliehdokas, Vapaa
Vasemmisto, Oulu
