Raa­se­po­rin ta­so­ris­teys­tur­maa puidaan oi­keu­des­sa – miksi Puo­lus­tus­voi­mat ei joudu vas­tuu­seen va­rus­mies­ten kuo­le­mis­ta?

STT:n tietojen mukaan eri viranomaiset ihmettelivät onnettomuuden jälkeen, miksi prikaati ei käyttänyt lähellä olevaa turvallista ylitystä.

Raaseporin tuhoisa tasoristeysonnettomuus tapahtui lokakuussa 2017.
Raaseporin tuhoisa tasoristeysonnettomuus tapahtui lokakuussa 2017.
Kuva: Lennart Holmberg

STT:n tietojen mukaan eri viranomaiset ihmettelivät onnettomuuden jälkeen, miksi prikaati ei käyttänyt lähellä olevaa turvallista ylitystä.

Lokakuun lopulla aamukahdeksalta oli vielä hämärää. Satoi räntää, ja ilma oli utuinen. Junan valot erottuivat hyvin parin sadan metrin matkalta, mutta kauempaa usva haittasi niiden näkemistä. Junasta katsottuna tummanvihreää maastokuorma-autoa ei ollut helppo erottaa.

Puolustusvoimien maastokuorma-auto oli ylittämässä vartioimatonta tasoristeystä Raaseporin Skogbyssä, kun se ajoi VR:n kiskobussin eteen. Kuorma-auto lensi törmäyksen voimasta 54 metrin päähän. Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui.

Lue myös: Puolustusvoimat epäonnistui suruviestin välittämisessä, Raaseporin onnettomuudessa kuolleiden varusmiesten omaiset joutuivat itse soittelemaan

Yhdestä seitsemään ulottuvalla vaarallisuusasteikolla Skogbyn tasoristeys oli luokiteltu viitoseksi. Risteyksessä ei ollut puomia tai junan saapumisesta ilmoittavia laitteita. Puomien puuttumisesta varoittavaa liikennemerkkiä ei ollut, vaikka määräysten mukaan olisi pitänyt.

Risteyksen vaarallisuutta lisäsi myös sen muoto. Risteys ei ole muodoltaan tavallinen rasti, jossa kaikki kulmat ovat suurin piirtein 90 asteen suuruisia. Ylhäältäpäin risteys näyttää litistetyltä rastilta, ja onnettomuuspaikalta katsottuna junarata kohtaa autotien viistosti takaoikealta. Nähdäkseen junan tulosuuntaan risteyksessä olevan auton kuljettajan pitää viedä päänsä kiinni tuulilasiin ja kurkottaa takaviistoon.

Tiedot onnettomuuden olosuhteista ovat peräisin Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) raportista.

Onnettomuusauton kuljettajaa syytetään maanantaina alkavassa oikeudenkäynnissä kolmen varusmiestoverinsa kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta. Asiassa oli jo tehty päätös syyttämättä jättämisestä, mutta apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi syytteen nostettavaksi, koska katsoi, että kuljettajalla olisi tilanteessa ollut mahdollisuus toimia varovaisemmin.

Puolustusvoimia, varusmiesten harjoituksen johtajaa tai joukkueen kouluttajaa ei syytetä mistään. Kuljettajan lisäksi kukaan ei ole joutunut onnettomuudesta vastuuseen, vaikka risteyksen vaarallisuus oli yleisesti tiedossa. Miksi?

Reitin turvallisuuden laiminlyöntiä ei ole määrätty rangaistavaksi

Syytteen nostamisesta päättäneen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan heti Raaseporin onnettomuuden tutkinnan alussa kammattiin tarkasti varusmiesten esimiesten toimintaa, kun mietittiin, olivatko he mahdollisesti syyllistyneet johonkin rikokseen. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, Rappe sanoo STT:lle.

– Esitutkinnassa koetettiin selvittää, olivatko esimiehet jotenkin rikkoneet jotakin velvollisuuttaan, mutta sellaista rikoksen tunnusmerkistön täyttävää laiminlyöntiä ei tullut tutkinnassa esille.

Rappe huomauttaa, että vain sellaisista teoista voidaan epäillä tai syyttää rikoksesta, jotka on laissa määrätty rangaistavaksi.

Rappe kertoo olleensa aiemmin syyttäjänä samankaltaisessa jutussa, jossa esimiehen katsottiin syyllistyneen rikokseen varusmiehen kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa. Varusmiehet oli päästetty viikonloppulomalle suoraan kuormittavasta harjoituksesta. Varusmies lähti ajamaan palvelustoveri kyydissään, nukahti rattiin ja ajoi ulos tieltä. Kyydissä ollut varusmies löi päänsä ja kuoli, Rappe kertoo.

– Siihen tilanteeseen oli olemassa Puolustusvoimien sisäisiä määräyksiä, joita esimies oli rikkonut, kun oli näin väsyneen varusmiehen päästänyt rattiin. Syyte meni heittämällä läpi.

Raaseporin tapauksessa mitään määräystä ei katsottu rikotun.

– Jos olisi esimerkiksi sellainen esimiestä velvoittava määräys, että harjoituskäskyssä olisi velvollisuus luetteloida ajoreitillä olevat vaaralliset paikat, eikä niin olisi tehty, silloin tässä voisi olla palvelusrikos.

– Voi tietenkin ajatella, että hyvään hallintoon olisi saattanut kuulua se, että otettaisiin yhteyttä tienpitäjään tai VR:ään ja vaadittaisiin esimerkiksi puomien laittamista, jos jatkuvasti käytetty tasoristeys havaitaan vaaralliseksi. Mutta tällöin ei kuitenkaan ole kysymys sellaisesta velvollisuudesta, jonka laiminlyönnistä uhkaisi rangaistus.

Pääesikunta ei puhuisi Puolustusvoimien epäonnistumisesta

Puolustusvoimat pahoittelee Raaseporin onnettomuutta, mutta Pääesikunnan mielestä ei voi puhua Puolustusvoimien epäonnistumisesta.

– Onnettomuus on sellainen kamala tapaus, joka ei koskaan olisi saanut tapahtua. Yritämme parhaamme mukaan, ettei se tule toistumaan, sanoo Pääesikunnan tiedotuspäällikkö Max Arhippainen STT:lle.

Hän sanoo, että Otkesin suositukset onnettomuuden jälkeen on otettu mieluusti vastaan. Otkes muun muassa kehotti Puolustusvoimia parantamaan turvallisuusriskien arviointia harjoitusten yhteydessä.

– Otkesin suositukset ovat tervetullut tuki Puolustusvoimille, mukaan lukien ne pari kriittistä osaa.

Arhippainen haluaa korostaa, että Puolustusvoimat on onnettomuuden jälkeen tehnyt paljon turvallisuuden parantamiseksi. Riskien arvioiminen on hänen mukaansa ollut haaste. Arviointia on tehty niin laajassa mittakaavassa, että jotkut suuret riskit ovat voineet hukkua massan sekaan, hän sanoo.

Oliko Skogbyn tasoristeys riski, joka jäi Puolustusvoimilta huomaamatta?

– Tapahtumat kertovat karua kieltään, Arhippainen vastaa.

STT:n tietojen mukaan eri viranomaiset ovat onnettomuuden jälkeen ihmetelleet, miksi Uudenmaan prikaati käytti vaaralliseksi tiedettyä Skogbyn risteystä, kun lähellä oli vaihtoehtoinen reitti radan yli. Arhippainen sanoo, ettei hän osaa kommentoida asiaa. Uudenmaan prikaati ei antanut STT:lle haastattelua.

Arhippaisen mukaan Raaseporin onnettomuus osoitti Puolustusvoimille, että turvallisuus pitää ottaa aiempaa tarkemmin huomioon jokaisessa toiminnan vaiheessa.

–  Meidän puolustusjärjestelmämme edellyttää, että miehet uhraavat puolesta vuodesta vuoteen elämästään maan turvallisuudelle, niin siinä on absoluuttinen vastuu tehdä kaikki, että palvelus on turvallinen.