Surullisen lopun saanut suomalais-venäläinen yhteishanke Pyhäjoen ydinvoimalasta ei ole lopettanut suomalaisten taustatyötä saada voimalarakentamiseen varattu alue jälleen käyttöön. Fennovoiman tiedetään valmistelevan tontin myyntiä uudelle toimijalle, vaikka meneillään on oikeuskiista rakennuttajan Rosatomin kanssa.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kiinteistövarainhoitoyhtiö Trevian on tutkinut Hanhikivenniemeä vuoden ajan tarkoituksenaan koota yli kymmenen miljardin euron rahasto uutta ydinvoimalaa varten.
Eikä savua ilman tulta. Kaleva kertoi 20.8. kaupparekisteritietoihin perustuen, että Trevian on rekisteröinyt heinäkuussa yhtiön, jonka toimialana on ydinvoimahankkeen rahoittaminen ja omistaminen.
Rosatomin lähdettyä keväällä 2022 Hanhikivenniemi on pikkuhiljaa tyhjentynyt muun muassa asutoloista, mutta moni perusasia on pysynyt ennallaan.
Alueella on tehty valmistelevia töitä noin miljardilla eurolla ja ydinvoiman salliva kaava on voimassa. Suunnittelemaan ja rakentamaan pääsisi valmiille pohjille verrattain nopeasti.
Monet ulkopolitiikan lähteet ovat taustakeskusteluissa toivoneet, että ydinvoimala voisi olla yhdysvaltalaisen Westinghouse Electric Companyn käsialaa. Kalevan saama rekisteriote ei kerro, kuka mahdollinen rakentaja olisi.
Mikäli aiemmat suunnitelmat olisivat toteutuneet, Pyhäjoelle olisi tullut Suomen kolmas ydinvoimalaitos Loviisan ja Olkiluodon laitosten jälkeen. Loviisassa on kaksi, Olkiluodossa kolme voimalayksikköä.
Pyhäjoen energiaa olisi ennen kaikkea käyttänyt noin 30 kilometrin päässä oleva SSAB:n Raahe terästehdas, joka on tarkoitus uudistaa fossiilittomaksi ja sähkökäyttöiseksi. Nyt sähkönostajia on ilmaantunut huomattavasti enemmän.
Suomeen on suunniteltu ennätysmäärä datakeskuksia nykyisten noin 40 keskuksen lisäksi. Investoinnit ovat niin valtavia, että niiden on pelätty nostavan sähkön kuluttajahintaa. Yksi suuritehoinen datakeskus voi kuluttaa vuosittain keskisuuren kaupungin verran sähköä.
Pyhäjoen kilpailuetu on ydinvoiman tarpeen kasvu. Vaikka uutta ydinvoimarakentamista suunnitellaan monissa maissa Euroopassa, Hanhikiven tontti on kansainvälisesti houkutteleva sijoituspaikka. Maailmanpoliittinen tilanne on johtanut siihen, että Eurooppa haluaa vähentää riippuvuutta venäläisestä tuontienergiasta.
EU haluaa leikata päästöjä ja vahvistaa sähköverkon varmuutta. Ydinvoiman etuna nähdään uusiutuvien energiamuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon tukeminen. Ydinvoima tarjoaa säädettävää, tasaista sähköä sään mukaan vaihtuvan tuotannon rinnalle.
EU:n jopa liian kunniahimoiseksi arveltu hiilineutraalius toteutuisi tehokkaimmin lisäydinvoimalla, jolloin raskaankin teollisuuden päästöt pysyvät alhaisina.