Lehdissä uutisoitiin (Kaleva 18.1.), että Kemin kaupungin lupajaosto ei antanut lupaa jätteiden tuontiin ja käsittelyn satamassa. Otsikko "Kotitalousjätteen tuominen Veitsiluotoon peruuntui" on hieman virheellinen, koska Kemi ei ole tiettävästi koskaan luvannut, että jätteitä voi Veitsiluotoon tuoda.
Mistä on kyse?
Suomessa turpeen poltosta tehtiin käytännössä mahdotonta muutama vuosi sitten, kun arpomalla päätettiin turpeen olevan fossiilista, siis ei kasvavaa, ja päätettiin siirtyä energiantuotannossa pelkästään puun polttoon. Öljy, kaasu ja turve käytännössä kiellettiin.
Maailman markkinatilanteen muuttuessa puun hinta on rajusti noussut, kun polttaminen energian tuottamiseksi kilpailee lisääntyneen selluloosan ja sahatavaran tuotannon kanssa. Tästä on seurannut lämpöenergian hinnan voimakas nousu.
Puupulaa yritetään paikata tuomalla erilaista yhdyskuntajätettä ympäri Eurooppaa Suomeen poltettavaksi. Kemiin toimija suunnitteli tuotavaksi RDF-jätepolttoainetta, joka tuotetaan yleensä rakennus- ja purkujätteestä, kaupan ja teollisuuden jätteistä sekä kiinteästä sekajätteestä.
Erilaiset muovit ovat tyypillinen ainesosa RDF-kierrätyspolttoaineessa. Jätteet oli tarkoitus siirtää Kemistä Ouluun Oulun Energia Oy:n kattiloissa poltettavaksi.
Tämä herättää runsaasti kysymyksiä. Miksi Euroopan maat eivät polta itse jätteitään energiaksi ja myy esimerkiksi sähköä ulkomaille? Tuntuisi olevan hyvinkin kannattavaa, mutta estääkö paikallinen lainsäädäntö polttamisen esimerkiksi päästöjen vuoksi?
Tiedetäänkö mitä jätteitä milloinkin myydään ja siirrellään Euroopan sisällä valtiosta toiseen? Suomessa muovit pyritään kierrättämään, tulisiko niitä jätteen mukana poltettavaksi?
Tehdäkö tuhoeläintutkimus jokaisesta jäte-erästä. Esimerkiksi sahatavarasta vaaditaan ostajamaasta riippuen erilaisia tuhoeläin- ja kasvitautitutkimuksia, mutta vaaditaanko jätteistä? Jätteitä kuitenkin varastoidaan eri tavoilla Suomessakin polttoa odottamassa, ja tautien ja tuholaisten leviämiselle on hyvät mahdollisuudet.
RDF-jätettä on tuotu Suomeen jo vuosia, esimerkiksi Loviisassa on kärsitty haitoista vuoden 2023 toukokuusta alkaen. Tarkemman kuvauksen saa esimerkiksi Ylen uutisesta, jonka saa luettavaksi, kun kirjoittaa selaimen hakukenttään "Loviisassa haisee".
Vaikka jätteiden käsittely mahdollisesti olisi tuonut työpaikkoja, toiminta on senkaltaista, että ympäristöluvan säätelyä, rajoituksia ja raportointia tarvitaan. Kemin lupajaosto yksimielisesti päätti, ettei toimintaa voida aloittaa ilman voimassa olevaa ympäristölupaa, jossa määritellään tarkasti muun muassa jätteiden laatu, määrä, tarkastukset ja raportointi.
Toimija voi hakea ympäristöluvan ely-keskukselta. Lisäksi satama tarvitsee ympäristöluvan muutoksen myös.
Kokonaan eri kysymys on, miksi jätettä ei laivattaisi suoraan Ouluun, vaan aikomus oli toimia Kemin sataman kautta.
Markku Pudas
Kemin kaupungin lupajaoston jäsen