Purra kaa­vai­lee uusia mil­jar­din euron so­peu­tus­toi­mia: "Emme ole kyen­neet sääs­tä­mään riit­tä­väs­ti"

VM:n ennusteen mukaan hallituksen tavoite velkasuhteen vakauttamisesta ei toteudu.

Helsinki
Riikka Puura kertoi maanantain tiedotustilaisuudessa leikattavaa löytyvän muun muassa kehitysavusta sekä "tehottomista" tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista.
Riikka Puura kertoi maanantain tiedotustilaisuudessa leikattavaa löytyvän muun muassa kehitysavusta sekä "tehottomista" tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista.
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maanantaina talousennusteen, jonka mukaan julkisen talouden velkasuhteen odotetaan kasvavan koko hallituskauden ajan. Velkasuhteen vakauttaminen on ollut Petteri Orpon (kok.) hallituksen keskeisiä taloustavoitteita.

Sekä Orpo että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vakuuttivat, että hallitus pitää edelleen kiinni tavoitteestaan.

– Omasta mielestäni emme ole kyenneet säästämään riittävästi, Purra sanoi tiedotustilaisuudessa.

Purran mukaan lisäsäästö- tai sopeuttamistoimia tarkistetaan seuraavan kerran syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä.

Purra viittasi VM:n ennusteeseen, jonka mukaan velkasuhteen taittaminen vaatisi noin miljardin euron säästöjä vielä tämän hallituskauden aikana.

Hän kertoi olevansa henkilökohtaisesti valmis lisäsäästöihin, jotka kohdistuvat "toissijaisiin menokohteisiin". Leikattavaa löytyisi Purran mukaan esimerkiksi kehitysavusta, yritys- ja järjestötuista sekä "tehottomista" tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvia leikkauksia Purra ei aio esitellä.

Myös Orpo sanoi, että hallitus on valmis tekemään tarpeen niin vaatiessa myös uusia säästötoimia.

– Meillä löytyy toimeenpanokykyä ja päätöksentekokykyä. Jos jokin hallituspuolueita yhdistää, se on halu laittaa Suomen talous kuntoon, Orpo kommentoi eduskunnassa toimittajille.

Orpo huomautti, että ensi vuoden budjetin pohjana ei käytetä nyt julkaistua ennustetta, vaan valtiovarainministeriön syysennustetta.

Kasvuluvut synkkenivät

VM:n tuoreen ennusteen mukaan julkisyhteisöjen velka on tänä vuonna 86,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ensi vuonna 87,4 prosenttia ja hallituskauden lopussa 87,7 prosenttia vuonna 2027.

Ministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander vahvisti tiedotustilaisuudessa, että ennusteessa velkasuhde ei vakiinnu.

– Mutta onko sen mahdollista vakiintua? Ei se mahdotonta ole, mutta vaikeammaksi käy.

Spolanderin mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatisi ennustettua nopeampaa kasvua vuosille 2026 ja 2027.

Valtiovarainministeriön julkisen talouden finanssineuvos Jenni Pääkkönen (vas.) ja ylijohtaja osastopäällikkö Mikko Spolander esittelivät valtiovarainministeriön talousennustetta tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina.
Valtiovarainministeriön julkisen talouden finanssineuvos Jenni Pääkkönen (vas.) ja ylijohtaja osastopäällikkö Mikko Spolander esittelivät valtiovarainministeriön talousennustetta tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina.
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

VM myös heikensi aiempaa ennustettaan kuluvan vuoden talouskasvusta. Tämän hetkisen arvion mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna yhden prosentin. Tuleville vuosille ministeriö ennustaa 1,5 prosentin kasvua ensi vuonna ja 1,7 prosentin kasvua vuonna 2027.

Kasvua hidastavat Yhdysvaltojen tullien korotukset. Vielä huhtikuussa ministeriö arvioi, että bruttokansantuote voisi kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna, jos tullit jäisivät lyhytaikaisiksi ja epävarmuus hälvenisi. Tuoreessa ennusteessa on oletettu, että Yhdysvaltojen tuonnille jäävät pysyvästi voimaan noin 10 prosentin tullit.

Riihipäätökset painavat

Ministeriön mukaan valtiontaloutta heikentävät erityisesti hallituksen keväällä tekemät päätökset veronkevennyksistä ja puolustusmenojen lisäyksistä.

VM:n Spolanderin mukaan veronkevennykset heikentävät julkista taloutta ainakin vuoteen 2029 asti.

Purra puolusti omassa tiedotustilaisuudessaan puoliväliriihen toimia ja sanoi olevansa edelleen vakuuttunut siitä, että ne olivat täysin välttämättömiä.

Hallitus on perustanut sopeutustavoitteestaan osan sille, että hyvinvointialueet tekevät omia säästötoimia ja että työllisyys paranee. VM:n mukaan hyvinvointialueet eivät kykene säästämään aivan niin paljon kuin hallitus on halunnut ja osa työllisyyden lisäyksestä toteutuu vasta hallituskauden jälkeen.

Ilmoita asiavirheestä