Kolumni: Kukaan ei saisi joutua kiu­sa­tuk­si, mutta yhä liian moni joutuu

Kuvagalleria: North of Hell -fes­ti­vaa­li kokosi me­tal­li­kan­san Kuu­si­saa­reen

Puo­lus­tus­voi­main ko­men­ta­ja Timo Ki­vi­nen: Jal­ka­vä­ki­mii­nat eivät ole Suo­mel­le ajan­koh­tai­nen asia – mii­no­jen pa­laut­ta­mis­ta esit­tä­vä kan­sa­lais­aloi­te edus­kun­taan

Helsinki
Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen ei pidä jalkaväkimiinojen palauttamista tarpeellisena.
Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen ei pidä jalkaväkimiinojen palauttamista tarpeellisena.
Kuva: Anssi Jokiranta

Jalkaväkimiinojen ottaminen uudelleen käyttöön ja Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei ole Suomen puolustuksen kannalta tarpeen, toteaa Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen.

Suomi liittyi vuonna 2011 Ottawan sopimukseen, joka kieltää jalkaväkimiinojen käytön, valmistuksen ja varastoinnin. Kivinen sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina, että jalkaväkimiinoista luovuttaessa niiden suorituskyky korvattiin monipuolisin tavoin.

– Suomi on edelleen suluttamisen eurooppalainen suurvalta, Kivinen summasi.

Suluttamisella tarkoitetaan miinoitteista ja esteistä koostuvaa kokonaisuutta.

– Suluttamisen toimintatavat ja meidän operointikonseptit ovat siis muuttuneet, joten jalkaväkimiinat eivät ole meille ajankohtainen asia, Kivinen totesi.

Jalkaväkimiinoista on käyty viime aikoina tiivistynyttä poliittista keskustelua. Jalkaväkimiinakiellosta irtautumisesta on tehty myös kansalaisaloite, joka ylitti sunnuntaina 50 000 kannattajan rajan. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan lisäksi jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron sallimista.

Aloitetta perustellaan sillä, että Suomen ja sen lähialueiden turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi ja jalkaväkimiinoilla voidaan merkittävästi vahvistaa Suomen puolustautumiskykyä. 50 000 kannatusilmoitusta tarkoittaa sitä, että aloite etenee eduskuntaan.

Ottawan sopimus jakaa eduskuntapuolueita. Muun muassa Ilta-Sanomat uutisoi viime viikolla, että oppositiopuolueet kokoomus, perussuomalaiset, KD ja Liike nyt ovat kaikki sitä mieltä, että Suomen tulisi irtautua sopimuksesta. Hallituspuolueet sen sijaan ovat sopimuksessa pysymisen kannalla.

Presidentti Sauli Niinistö totesi viime viikon maanantaina Ylen A-studiossa, että Suomella on käyttöä miinoille, ja niitä olisi hänen mukaansa hyvä olla varastossa.

– En lähde mitään sopimuksia kelaamaan taaksepäin tai eteenpäin, mutta kyllä meillä kai käyttöä on, on ollut ja hyvä olla varastossakin, presidentti sanoi.

Vaihtoehdot hahmottuvat vasta pikkuhiljaa

Kivinen totesi puheessaan, että Suomen välittömässä läheisyydessä ei ole tällä hetkellä sellaista sotilaallista toimintaa, josta muodostuisi välitöntä sotilaallista uhkaa. Venäjä on siirtänyt merkittävän määrän lähialueen joukoista Ukrainan suunnalle.

– Ukrainan sodan heijastevaikutukset näkyvät kuitenkin meidän lähialueella. Kaikki alueen maat ovat säädelleet sotilaallista valmiuttaan ja Nato on vahvistamassa läsnäoloaan Baltian maissa, hän sanoi puheessaan.

Puheen jälkeen Kivinen kommentoi ajankohtaisia asioita vielä toimittajille. Hän sanoi, että on vaikeaa ennakoida, mihin tilanne Ukrainassa kehittyy. Jatko on hänestä vielä hämyisä.

– Tässä menee vielä jonkin aikaa, ennen kuin vaihtoehdot, miten tämä tulee etenemään, hahmottuvat, hän sanoi.

Hänen mukaansa sotilaat Suomessa varautuvat erilaisiin tilannekehityksiin.

Hän pitää tärkeänä sitä, että viime vuosikymmenellä on tehty merkittävästi toimenpiteitä, jotta Suomi kykenee nopeasti tarvittaessa kohottamaan valmiuttaan.

– Hyvä, että näin on tehty. Se luo pohjaa nyt sille, että meillä on kykyä toimia riippumatta siitä, miten tämä ison tilanteen jatkokehitys etenee, hän sanoo.

Kivinen ei vahvista ajatusta MNNA-statuksesta

Suomi ja Yhdysvallat sopivat puolustusyhteistyön syventämisestä presidentti Sauli Niinistön ja presidentti Joe Bidenin tapaamisessa viime perjantaina.

Kivinen ei ennakoinut, mitä yhteistyön syventäminen tulee tarkoittamaan.

Iltalehti uutisoi aiemmin, että Suomi olisi hakemassa Ruotsin kanssa Major Non-Nato Ally -statuksen (MNNA) kaltaista liittosuhdetta Yhdysvaltain kanssa.

Kiviseltä kysyttiin, olisiko Suomi oikeassa seurassa, jos tämä status Suomelle tulisi.

– Minulla ei ole tietoa siitä, mitä kaikkea keskustelua Niinistö on presidentti Bidenin kanssa käynyt. Todettiin vain, että tässä käynnistyy prosessi, jonka myötä puolustusyhteistyötä tiivistetään. Mihin kaikkeen se johtaa, sen aika näyttää.

– Ehkä tästä voidaan todeta, että ei taida olla yhtään nykyistä Nato-maata, jotka olisivat olleet tässä statuksessa ennen kuin ovat liittyneet, jos kysymyksen tausta-ajattelu oli, että se olisi väliaskel Natoon.

Major Non-Nato Ally -statuksella tarkoitetaan Yhdysvaltojen läheisille liittolaisilleen myöntämää asemaa, joka ei kuitenkaan sisällä Naton turvatakuita. Se pitää sisällään muita etuja muun muassa puolustustarvikkeista käytävään kauppaan ja turvallisuusyhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa.

STT:n lauantaina saamien tietojen mukaan yhteistyön syventäminen on alussa eikä paketilla ole vielä nimeä tai valmista sisältöä. Puolustusmateriaalien toimittamisen varmuus ja nopeus ovat yksi keskeinen tavoite valtiojohdon tapaamisissa.

Puolustusvoimat pyytänyt lisärahoitusta

Puolustusvoimat on esittänyt, että puolustuskykyä tulee parantaa sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä. Kivinen ei avannut tarkemmin, minkälaisia summia esitys pitää sisällään tai minkälaisista materiaalihankinnoista voisi mahdollisesti olla kyse.

– Se sisältää toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että meidän käytössämme olevan materiaalin ja suorituskyvyn käyttövarmuus taataan pitkittyvässä kriisitilanteessa. Se sisältää esityksiä materiaalien uushankinnoista, kertausharjoitusten lisäämisestä ja henkilöstön lisäämisestä, hän sanoi.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi viikonloppuna esittävänsä Puolustusvoimille lisärahoitusta jo seuraavaan lisätalousarvioon. Ministerin mukaan Puolustusvoimilla on tarvetta lisärahoitukseen sekä nopealla aikataululla tänä vuonna että pitemmällä aikavälillä. Pitkän aikavälin lisärahoituksella tarkoitetaan lisäyksiä valtion budjetin menokehyksiin.

Uutista päivitetty kello 15.52.