Suomen puolustusmenojen arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestään lähivuosina. Armeija sekä rajavartiolaitos käyttävät tänä vuonna yhteensä noin 7,7 miljardia euroa, mutta parin vuoden kuluttua 2029 kulujen lasketaan nousevan jo yli 14 miljardiin. Sama 14–15 miljardin euron vuosittainen taso säilyisi vähintään vuoteen 2036 saakka.
Puolustusmenot määritellään puolustuksen parlamentaarisen työryhmän tuoreessa raportissa. Arvio perustuu puolustushallinnon näkemykseen sotilaallisesta kehityksestä. Parlamentaariseen työryhmään kuului kaikkien puolueiden edustus. Ryhmä perehtyi viime talven ajan maanpuolustuksen tarpeisiin.
Sotilaalliseen valmiuteen käytettävä rahamäärä nousisi arvion perusteella valtavaksi. Mittakaavaa voi verrata esimerkiksi perusopetuksen menoihin. Valtio käyttää lasten ja nuorten perusopetukseen runsaat kuusi miljardia euroa vuodessa. Nyt puolustuksen vuosimenoja halutaan nostaa vähintään samankokoisella rahasummalla.
Maanpuolustuksen rahatarpeita tulee tarkastella kriittisesti nykytilanteessa, jossa julkisen talouden menoja aiotaan leikata velkajarrulla 8–11 miljardia euroa. Miten puolustuksen menolisäykset tässä tilanteessa aiotaan rahoittaa?
Taloustieteilijät ovat pitäneet epärealistisena ajatusta, että paisuva puolustusbudjetti kyettäisiin hoitamaan talouskasvulla. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen hätkähti nyt esitettyä lisäystä puolustusrahoihin ja sanoo sen vaativat tuntuvia lisäleikkauksia jo ennakoitujen päälle.
Yleiset sotilaalliset syyt menolisäyksille ovat kyllä kiistattomia. Venäjä uhka säilynee ja Yhdysvaltain vastuu Euroopan puolustuksesta vähenee. Lisäksi uusi sotateknologia vaatii isoja investointeja. Sotilaat puhuvat mielellään pelotteesta, jolla pyritään välttämään kriisi, mutta samalla varaudutaan sotaan.
Turvallisuuden nimissä tällä hetkellä on helppo perustella kaikkia menolisäyksiä. Armeijalla tuntuu olevan niin sanotusti "piikki auki" eli suurin piirtein kaikki kulut katsotaan hyväksyttäviksi. Luultavasti puolustushallinto myös esitti parlamentaariselle työryhmälle kehittämistarpeiden kulut yläkanttiin, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.
Puolustuksen menolisäykset ylittäisivät huomattavasti Naton asettaman 3,5 prosentin tavoitteen sotilasmenojen osuudesta bruttokansantuotteesta. Vasemmistoliitto jätti ensi sijassa tämän takia työryhmän raporttiin eriävän mielipiteen, vaikka puolue hyväksyy maanpuolustuksen kehittämistarpeiden päälinjat.
Seuraavaksi tarvitaan laajempaa poliittista asiakeskustelua siitä, miten puolustukseen suunnattuja rahoja käytetään. Kun valtion taloudenpidossa on priorisoitava, täytyy myös puolustusvoimien kyetä asettamaan tulevaisuuden tehtäviään tärkeysjärjestykseen. Kaikkeen raha ei riitä.
On hyvä muistaa, että turvallisuus tarkoittaa myös ihmisten hyvinvointia. Tarinan mukaan virkamiehet ehdottivat toisen maailmansodan aikana Britannian pääministeri Winston Churchillille valtion kulttuuribudjetin siirtämistä sotavarusteluun. Churchillin kerrotaan vastanneen: "Mitä me sitten puolustaisimme, jos meillä ei olisi kulttuuriamme."