Siviiliväestö muodostaa sodassa kotirintaman. Se antaa henkisen turvan ja mielenrauhan rintamalla taisteleville sotilaille. Yhteydenpito kotiin, läheisten ja ystävien välinen viestittely sekä kaikki hyvän mielen mahdollistavat vaikutteet tulevat kotirintamalta.
Sen hyvinvoinnista pitää huolehtia, jos halutaan voittoisasti puolustaa isänmaatamme.
Jos kotona asuvat, niin nuoret, naiset kuin vanhuksetkin jätetään oman onnensa nojaan, niin maastamme tulee venäjänkielinen ja rähjäinen rotankolo.
Läheisten taloudellinen ahdinko ja puuttuvat mahdollisuudet hyvään elämään, hävittävät taistelutahdon ja se tekee sotilaista toimintakyvyttömiä, ja apaattisia ihmisraunioita.
Väestön sosiaaliseen hyvinvointiin pitää panostaa sata lasissa, se on kivijalka sodassa ja rauhassa.
Suomi on niitä harvoja valtioita, jotka ovat täyttäneet NATOn vaatimat miljardien korotukset puolustusmenoihin. Tämän vuoden budjetti nousee 7,7 miljardiin euroon.
Parlamentaarisen ryhmän työtä johtanut Jukka Kopra (kok.) perusteli (HS 8.6.) menolisäysten kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä sillä, että vaihtoehtona on uhka sodan syttymisestä.
Varusmiespalveluksen suorittaneet ymmärtävät sen, että se on Venäjä, joka luottaa massaan ja suureen lukumäärään. Suomen Puolustusvoimat taas, hyvin koulutettuun armeijaan ja mittavaan reserviin. Suomalainen taistelee itsenäisesti ajatellen, sisulla ja opitulla taidolla.
Harkiten lisätyt resurssit Puolustusvoimille ovat välttämättömät, kun pyritään pysymään mukana asekehityksessä, mutta ulkomaisten asetehtaiden yltiöpäinen rikastuttaminen ideologisena tavoitteena on epäisänmaallista.
Mikäli Eurooppa tajuaa ryhtyä kanssamme yhteiseen puolustukseen, niin silloin Venäjän karhu huomaa olevansa hampaaton nalle!
Erkki Heikinaho
Ylivieska