Eduskuntapuolueiden kesäkokoukset ovat laittaneet liikkeelle kaivatun verokeskustelun. Suurin pohdiskelu niin hallitus- kuin oppositiopuolueilla on siitä, miten Suomen kasvavia puolustusmenoja pitäisi rahoittaa.
Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: rahoitusosuus saadaan veroja korottamalla tai menoja leikkaamalla.
Jakolinja näkyi selvästi SDP:n, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmien kesäkokouksissa kuluneella viikolla. Oikean laidan puolueet kallistuvat menoleikkauksiin, vasemmalta löytyy halua korottaa veroja.
Suurimmat puolueet ovat sitoutuneet velkajarruun, joka sitoo tulevat hallitukset hillitsemään julkista velkaantumista. Valtiontalouden sopeutustarve kasvaa puolustusmenojen päälle.
Kasvavin menoerä valtion budjetissa ovat puolustusmenot. Ne ovat tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa noin 2,5–3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Korotuspaineet ovat tuntuvat. Äsken julkaistun parlamentaarisen työryhmän raportin mukaan puolustusmenot voivat 2030-luvulla nousta lähes kaksinkertaisiksi, noin 14 miljardiin euroon vuodessa. Vuosittain maanpuolustus tarvitsisi vähintään kolme miljardia nykyistä enemmän.
SDP ehdotti Oulun-kokouksessaan uutta puolustusveroa, jolla katettaisiin osa kasvavista menoista. Puolueen laskelmissa puolustusverolla kerättäisiin noin miljardi euroa vuodessa. Summa menisi lyhentämättömänä puolustuksen tarpeisiin. Eniten välittömän veron maksutaakkaa olisi sälytetty suurituloisille.
Puolustusvero olisi demarien suunnitelmissa määräaikainen, jolloin kulloinenkin hallitus voisi päättää, jatkaako veron keräämistä. Päähallituspuolueet, kokoomus ja perussuomalaiset, ovat ampuneet idean välittömästi alas.
Näin järeä korvamerkitty vero istuu huonosti Suomen verojärjestelmään. Valtio kerää verotulot yhteiseen kassaan, eikä tiettyihin tarkoituksiin suoraan sidottuja veroja juurikaan ole.
Puolueiden ohella korvamerkintä jakaa myös kansalaiset. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselyssä vain neljäsosa suomalaisista ottaisi käyttöön erillisen puolustusveron. Lähes puolet vastaajista kattaisi puolustuksen tarpeet karsimalla valtion muita menoja.
Hieman eri asetelmista toteutetussa SAK:n kyselyssä 64 prosenttia vastaajista ilmoitti kannattavansa puolustusmenoihin suunnattua 1–2 promillen varallisuusveroa. Molemmat kyselyt ovat viime vuodelta.
On päivänselvää, että Naton asettama tavoite lisätä puolustusmenoja on maksettava jollakin konstilla. Puolueilla on nyt tilaisuus selvittää äänestäjille vaihtoehtojensa vaikutukset. Kansalaisten lompakoissa ja hyvinvointipalveluissa näkyy lopulta se, katetaanko miljardiluokan lisäys veronkorotuksilla vai menoleikkauksilla.