Kesähelmi: Pe­rä­me­ren saa­ris­toon pääsee ke­sä­ret­kel­le ve­neel­lä

Onnettomuudet : Metsä Fibren Kemin bio­tuo­te­teh­taan työ­maal­la kuo­le­maan joh­ta­nut ta­pa­tur­ma

Puo­li­vä­li­rii­hi krii­siy­tyi, pro­fes­so­ri kum­mas­te­lee hal­li­tuk­sen kiis­te­lyä jul­ki­suu­des­sa: "Ol­laan­ko tässä siir­ty­mäs­sä kohti blok­ki­po­li­tiik­kaa?"

Tampereen yliopiston Tapio Raunio arvelee, että koronakriisin hellittäminen nostaa hallituksen sisäisiä jännitteitä takaisin pintaan.

Helsinki
Päiviä sitten alkanut puoliväliriihi on kiristänyt tunnelmaa hallituksessa. Arkistokuvassa pääministeri Sanna Marin.
Päiviä sitten alkanut puoliväliriihi on kiristänyt tunnelmaa hallituksessa. Arkistokuvassa pääministeri Sanna Marin.
Kuva: Arttu Laitala

Koronakriisin hellittäminen on nostamassa hallituksen sisäisiä jännitteitä takaisin pintaan, arvelee valtio-opin professori Tapio Raunio.

Raunion mukaan koronakriisin alkaessa hallitus tukahdutti sisäiset jännitteensä ja sai ne pinnan alle. Sen sijaan nyt hallituksen pitää neuvotella siitä, miten sen tilanne on muuttunut vaalikauden alusta kahden vuoden takaa.

Hallituksen kaksipäiväiseksi tarkoitettu puoliväliriihi on edelleen kesken. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi lauantaina käyttävänsä päivän tapaamalla muita puheenjohtajia erikseen. Hallituspuolueiden puheenjohtajien on tarkoitus jatkaa yhteisiä neuvotteluja sunnuntaina, ja riihen lopetus voi venyä ensi viikkoon.

– Jos koronaa ja sen aiheuttamaa velanottoa ei olisi ollut, puoliväliriihi olisi ehkä ollut enemmän hienosäätöä ja mahtunut alkuperäiseen kahteen päivään, Raunio sanoo STT:lle.

Tampereen yliopistossa työskentelevä Raunio pitää osuvana valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) kommenttia, jonka mukaan hallituksen puoliväliriihi muistuttaa tällä kertaa hallitusneuvotteluita.

Vanhanen sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että vaalikauden puoliväliin osuvasta kehysriihestä on tullut aidosti viiden puolueen välinen neuvottelu, ei ministeriöiden välinen neuvottelu.

– Se olennaisesti kertoo siitä, miten tämänkertainen puoliväliriihi poikkeaa aikaisemmista, jolloin on tyydytty lähinnä hienosäätämään hallituksen tavoitteita jäljellä olevalle kahdelle vuodelle, Raunio toteaa.

Puhe hallituskriisistä liioittelua

Myös eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä pitää Vanhasen kommenttia osuvana.

– Alkuperäinen hallitusohjelma vanheni koronan myötä käsiin monilta osin, ja uutta prosessia ei ole käyty, vaikka kahden hallituspuolueen puheenjohtajakin on vaihtunut välillä. Jossain kohtaa se pohdinta on pakko käydä, mikä on enää toteuttamiskelpoista, Turun yliopiston Jokisipilä sanoo.

Vanhentuneiden kirjausten joukosta löytyvät esimerkiksi kirjaukset työllisyyden tai valtion velkaantumisen tilasta vaalikauden loppuun mennessä. Karanneista tavoitteista huolimatta keskusta on riihessä peräänkuuluttanut julkisen talouden tasapainon merkitystä.

Jokisipilä ei kuitenkaan allekirjoita ajatusta hallituskriisistä, jota on riihen pitkittymisen vuoksi veikkailtu.

– Kun miettii vaihtoehtoja, niin ei sekään näytä kovin järkevältä minkään hallituspuolueen näkökulmasta, jos ei päästäisi sopuun, hän sanoo.

Vanhanen toisti Ylellä perjantaisen kantansa, että pieni tauko on ehkä hyväksi neuvotteluille.

Vasemmiston ja oikeiston ero korostunut

Raunio puolestaan arvelee, että tietyllä tavalla riihen kriisiytyminen kuvaa symbolisesti poliittisen ilmapiirin muutosta.

Hän arvioi, että puolueilla tuntuu olevan aikaisempaa suurempi tarve tehdä politiikkaa julkisuuden kautta. Erityisen mielenkiintoista asetelmassa on professorin mukaan se, että kiistely tapahtuu hallituksen sisällä, eikä hallituksen ja opposition välillä.

– Suomessa on perinteisesti totuttu laajoihin koalitioihin. Nyt vasemmiston ja oikeiston väliset erot ovat korostuneet ainakin julkisuudessa. Ollaanko tässä siirtymässä enemmän kohti blokkipolitiikkaa? Raunio pohtii.