Vaalit toivat kuntien ja kaupunkien valtuustoihin yli 4 000 sellaista valtuutettua, jotka eivät istu toimikautensa päättävissä valtuustoissa. Uusien kasvojen osuus valtuutetuista on siten 42 prosenttia.
Naisten osuus valtuustoissa nousi hivenen. Suurin naisenemmistö istuu seuraavat neljä vuotta Kainuussa Puolangan valtuustossa, jossa kaksi kolmesta valtuutetusta on naisia.
Vaalivoittojen myötä eniten vaihdosta valtuustoihin tuovat perussuomalaiset, joilla uusia kasvoja on 74 prosenttia. Kakkosena ovat vihreät 54 prosentilla ja kolmantena kokoomus 45 prosentilla. Keskustassa uusiutui 40 prosenttia valtuutetuista. Uusista valtuutetuista naisia on 36,7 prosenttia eli hieman enemmän kuin neljä vuotta sitten. Puolangan jälkeen suhteessa eniten naisvaltuutettuja on Helsingissä, 57,6 prosenttia.
Naisenemmistöinen valtuusto löytyy kaikkiaan 14 kunnasta. Useimmat ovat pieniä kuntia, mutta Helsingin lisäksi myös Espoossa valta on naisilla.
Helsingin ja Espoon sukupuolijakauman selittää se, että eniten naisvaltuutettuja on vihreillä, 64 prosenttia puolueen kaikista valtuutetuista. Vähiten naisia näkyy perussuomalaisten valtuustoryhmissä, 20,8 prosenttia. Miesvoittoisin valtuusto löytyykin Kaustiselta, jossa perussuomalaiset menestyivät hyvin.
Muiden puolueiden naisvaltuutettujen osuus vaihtelee 32:n ja 42 prosentin välillä. Kaikista ehdokkaista naisia oli 40,4 prosenttia.
Keski-ikä 49 vuotta
Uusien valtuustojen keski-ikä on 49 vuotta. Nuorimmat valtuutetut eduskuntapuolueista ovat vihreillä, heidän keski-ikänsä on 43 vuotta ja vanhimmat vasemmistoliitolla, keski-ikä 52 vuotta.
Alle 20-vuotiaita valtuutettuja on 71. Eniten heitä löytyy keskustan valtuustoryhmistä, yhteensä 24.
Yli 65-vuotiaita valtuutettuja on 650. Heitä löytyy eniten SDP:stä, kaikkiaan 165.
Uusiin valtuustoihin valittiin kaikkiaan 154 kansanedustajaa, joten kuntien tilanteen pitäisi olla eduskunnassa hyvin tiedossa jatkossakin.