Eduskunnan puhemieheksi on valittu perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kymmenien protestiäänten saattelemana. Halla-aho sai eduskunnan täysistunnossa suoritetussa suljetussa lippuvaalissa 134 ääntä.
Vaalissa annettiin myös 28 tyhjää ääntä. RKP:n Eva Biaudet sai yhdeksän ääntä ja perussuomalaisten Juho Eerola kahdeksan ääntä. Viisi edustajaa sai kukin yhden äänen. Neljä ääntä hylättiin.
Vaikka yksittäiset hajaäänet ovat tyypillisiä puhemiehen vaalissa, edellisissä puhemiesten valinnoissa niitä on ollut selvästi vähemmän. Nyt muita, tyhjiä tai hylättyjä ääniä oli yhteensä 54 kappaletta.
Sen sijaan varapuhemieheksi valittu Paula Risikko (kok.) sai 177 ääntä, kun taas muita ääniä tai tyhjiä ääniä annettiin yhteensä viisi kappaletta. Toisena varapuhemiehenä jatkoi Tarja Filatov (sd.) ilman äänestystä.
Eduskunnan puhemiehen tehtävä on perinteisesti jyvitetty toiseksi suurimmalle hallituspuolueelle, ja äänimäärän perusteella Halla-aho sai odotetusti tukea myös oppositiopuolueiden puolelta. Ennen vaalia keskustan eduskuntaryhmä kertoi vakiintuneen tavan mukaisesti tukevansa suurimpien eduskuntaryhmien ehdokkaita puhemiehistöön.
Hallituspuolueilla on yhteensä 109 kansanedustajaa. Täysistunnoissa puhemies ei osallistu äänestyksiin.
"Kansa asettaa standardit"
Eduskunnalle antamassaan tervehdyksessä Halla-aho puhui kansanedustajien koskemattomuuden ja laajan puheoikeuden puolesta.
– Nämä ovat vahvoja, perusteltuja ja moniarvoisen demokratian kannalta välttämättömiä oikeuksia, ja niitä tulen puhemiehenä puolustamaan jokaisen edustajan kohdalla, Halla-aho sanoi.
Halla-aho kommentoi asiaa jo sunnuntaina STT:lle. Hän viittasi perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään saamaan kritiikkiin "erittäin arvottomana näytelmänä". Hän myös katsoi, että edustajilta edellytetty kunnioittava puhetapa koskee ennen kaikkea tapaa, jolla kansanedustajat puhuvat toisilleen istuntosalissa.
Mäenpää rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin eduskunnan täysistunnossa kesällä 2019. Valtakunnansyyttäjä pyysi eduskunnalta lupaa asettaa Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta eduskunnan riittävä enemmistö ei kuitenkaan myöntänyt lupaa syytesuojan poistamiseksi.
– Kansa asettaa edustajaa koskevat standardit, Halla-aho sanoi eduskunnalle keskiviikkona.
Äänestys piti taas uusia
Halla-ahon valintaan mahtui pieni kommellus, sillä äänestys piti uusia. Pitkään jatkuneen ääntenlaskennan päätteeksi istuntoa johtanut Filatov ilmoitti, että äänestyslippujen määrä ei täsmää äänestäneiden määrään.
Filatov kehotti edustajia varmistamaan, että nämä jättävät vain yhden lipun uurnaan ja välttävät niiden tarrautumista toisiinsa. Tämä viittaa siihen mahdollisuuteen, että uurnasta kenties löytyi ylimääräisiä lippuja.
Kyseessä oli jo toinen kerta tänä vuonna, sillä Filatovin itsensä valinta jouduttiin uusimaan parisen kuukautta aiemmin, kun äänestyslipukkeita oli yksi vähemmän kuin äänestäjiä.
Jakava henkilö
Halla-aho, 52, on filosofian tohtori, kolmannen kauden kansanedustaja ja entinen europarlamentaarikko. Hän tuli 2000-luvulla tunnetuksi maahanmuuttokriittisestä Scripta-blogistaan.
Halla-aho liittyi perussuomalaisiin vuonna 2010. Sitä ennen hän oli ollut jo kerran sitoutumattomana ehdokkaana puolueen listalla niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleissa.
Kesällä 2012 korkein oikeus linjasi, että Halla-aho oli syyllistynyt uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Perussuomalaisia hän johti kahden kauden ajan vuodet 2017–2021. Hänen nousunsa Timo Soinin seuraajaksi johti puolueen eduskuntaryhmän jakaantumiseen. Halla-ahon johdolla puolue palautti oppositiossa kannatuksensa seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä.
Eduskunnassa Halla-aho on aiemmin johtanut hallinto- ja ulkoasiainvaliokuntia. Hänen nimensä on ollut esillä perussuomalaisten mahdollisena presidenttiehdokkaana.