Kalajoen maastopalo: Torstai on hyvin rat­kai­se­va päivä sam­mu­tus­töi­den kan­nal­ta

Tokion Olympialaiset: Matti Mattson avasi Suomen mi­ta­li­ti­lin

Pu­heen­vuo­ro: Lää­ke­tie­teen tut­ki­mus on vaa­ras­sa taan­tua, koska so­te-la­kie­si­tys unohtaa ra­hoi­tuk­sen – Yli­opis­tol­lis­ten sai­raan­hoi­to­pii­rien joh­ta­jil­ta har­vi­nai­nen yh­tei­nen huo­len­il­maus

Suomen viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin johtajat kirjoittavat Lännen Median puheenvuorossa, että pian eduskuntaan lähtevässä sote-lakipaketissa ei ole osoitettu rahoitusta yliopistosairaaloiden opetukselle ja tutkimukselle. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ne jäisivät helposti muun toiminnan alle ja suomalaisten hoidon taso rapautuisi.

Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus on terveydenhuollon perusedellytys. Kansainvälisen tutkimusryhmän vetäjä Keijo Viiri tarkasteli solunäytteitä Tampereen yliopiston laboratoriossa. Ryhmä tutki vuonna 2018 keliakian syntymekanismeja ja keliakian yhteyttä diabetekseen.
Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus on terveydenhuollon perusedellytys. Kansainvälisen tutkimusryhmän vetäjä Keijo Viiri tarkasteli solunäytteitä Tampereen yliopiston laboratoriossa. Ryhmä tutki vuonna 2018 keliakian syntymekanismeja ja keliakian yhteyttä diabetekseen.
Kuva: Eriika Ahopelto/Aamulehti
Suomessa on viisi erityistason hoitoa antavaa yliopistosairaalaa. Tehtävänämme on huolehtia kaikkein vaativimmasta erikoissairaanhoidosta Suomessa, ja hoidamme yhteensä yli miljoonaa ihmistä vuosittain. Lisäksi vastaamme sekä tutkimuksesta että opetuksesta kouluttaen muun muassa lääkärit koko maahan kaikille sektoreille.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tavoitteet ovat perusteltuja. Mielestämme tiettyjä keskeisiä sote-palvelujen tulevaisuutta turvaavia näkökohtia ei voi kuitenkaan sivuuttaa, kuten nyt valmistellussa lainsäädännössä on käymässä.

Pian eduskuntaan lähtevässä lakiesityspaketissa on valitettavia aukkoja. Me yliopistolliset sairaalat olemme huolissamme, miten selviydymme kirjaimellisesti elintärkeästä ja yhteiskunnan kannalta kriittisestä tehtävästämme tulevaisuudessa, jos lakikokonaisuus etenee nyt ehdotetussa muodossaan.

Sote-lainsäädännön kokonaisuudessa yliopistosairaaloiden opetukselle ja tutkimukselle ei ole osoitettu rahoitusta. Meille keskitettyjen, kaikkein vaativimpien tutkimusten, hoitojen ja toimenpiteiden koulutus sekä tutkimus turvaavat yliopistosairaalatasoisen hoidon laadun tulevina vuosina. Kannamme keskeisen vastuun tulevien sote-ammattilaisten kouluttamisesta.

Tulevaisuutta rakennetaan tämän päivän opetus- ja tutkimustyön perusteella. Ajankohtainen ja globaalisti odotettu koronarokote on erinomainen esimerkki siitä, miten laajasti lääketieteellinen tutkimus saattaa vaikuttaa meidän kaikkien arkeen.

Opetus- ja tutkimusrahojen vaje jo neljännesmiljardi euroa

Yliopistosairaaloiden budjetista menee kymmenesosa opetukseen ja tutkimukseen, mutta tästä valtio kompensoi alle puolet. Vaje on tällä hetkellä jo lähes neljännesmiljardi euroa. Jos näitä kustannuksia ei kompensoida, on vaarana, että opetus ja tutkimus jäävät vaikeissa taloudellisissa tilanteissa muun toiminnan alle. Tämä johtaisi käytännössä siihen, että suomalaisten saama hoidon taso rapautuu.

Kaikki sairaalat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä. Työmme yliopistosairaaloissa ei kuitenkaan ole aivan samanlaista kuin muissa sairaaloissa.

Nyt lakikokonaisuus ei rahoituksen näkökulmasta huomioi yliopistollisten sairaaloiden roolia kansallisten erityistehtävien hoitamisessa: valmiussuunnittelussa, opetuksessa ja koulutuksessa, innovaatiotoiminnassa, uusien menetelmien kehityksessä ja käyttöönotossa eikä tutkimuksessa.

Vastuullamme yliopistollisissa sairaaloissa on tukea tutkimusta ja innovaatioita. Valvomme, että uudet hoitomuodot on tarkkaan tutkittu ja että ne ovat turvallisia ja tehokkaita. Yliopistollisten sairaaloiden erityinen rooli tulee tunnustaa ja turvata laissa.

Ei ole mahdollista, että alan kotimaisen koulutuksen ja tutkimuksen annettaisiin taantua. Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus on laadukkaan ja vaikuttavan terveydenhuollon perusedellytys. Tästä syystä yliopistosairaaloiden yhteistyö yliopistojen kanssa on välttämätöntä, jotta tutkimus, opetus ja kliininen toiminta muodostavat kokonaisuuden. Laissa on turvattava rakenteet sen mahdollistamiseksi.

Yliopistosairaalan ja lääketieteellistä koulutusta antavan yliopiston yhteistyö tulee kirjata lakiin. Se tarkoittaa käytännössä, että yliopisto osallistuu yliopistosairaalan hallintoon. Myös mahdollisuus yhteiseen henkilöstöön ja toimintaan on tärkeää, jotta opetuksen, tutkimuksen ja sairaalatoiminnan yhteistyö on mahdollista.

Sote-uudistuksen valmistelu etenee yliopistosairaaloiden alueilla eri tavoin ja eri vaiheissa. Meitä kuitenkin yhdistää sama huoli korkealaatuisesta erityissairaanhoidon tulevaisuudesta Suomessa.

Haluamme, että suomalaisella erikoissairaanhoidolla on laissa turvattu mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa. Laissa tulee osoittaa täysimääräinen rahoitus sekä opetukselle että tutkimukselle.

Kirjoittajat ovat yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajia: Juha Tuominen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri; Matti Bergendahl, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri; Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri; Tarmo Martikainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri; Risto Miettunen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri.