Peltolanpuiston rakentamishanketta 564–2514 on tarkasteltava nyt ennen kaikkea talouden näkökulmasta.
Elämme poikkeuksellisen epävarmaa aikaa: rakentamisen kustannukset heilahtelevat, rahoitusmarkkinat ovat arvaamattomat ja Euribor 12 kuukautta on jälleen nousussa. Kukaan ei voi ennustaa, miltä tilanne näyttää puolen vuoden päästä – saati vuosien päästä, jolloin hankkeen riskit realisoituvat.
Rakennuttajan ja kaupungin on arvioitava, mitä tarkoittaa sitoutua suuriin investointeihin juuri nyt. Epävarmalle pohjalle rakennettu hanke voi muodostua taloudellisesti raskaaksi riippakiveksi.
Jos sama toimija sitoo itsensä useisiin kohteisiin yhtä aikaa, se muistuttaa tilannetta, jossa kaikki munat lasketaan yhteen koriin. Riskienhallinta ei voi perustua toiveajatteluun. On myös syytä kysyä, millaisena rakennuttajan kumppani näkee rakentamisen tulevaisuuden.
Peltolanpuisto on lisäksi poikkeuksellisen huono paikka suunnitellulle massiiviselle rakentamiselle. Oulun oma rakeisuuskuva osoittaa, että suunniteltu tiheys ja mittakaava poikkeavat selvästi alueen aiemmasta kehityksestä.
Kun rakennuksen koko alkaa muistuttaa itseisarvoa, on syytä kysyä, ohjaako päätöksiä enää johdonmukainen, arvokas kaupunkirakenne vai rakentamisen pakonomainen logiikka, joka heittää nuo alueen monimuotoiset arvot historian roskapönttöön.
Mitä sillä on väliä, jos Peltolanpuisto tuhotaan ja perinteiseen oululaiseen kulttuurimaisemaan ängetään sinne sopimaton kolossi.
On myös katsottava pidemmälle. Syntyvyys laskee, ikäluokat pienenevät ja opiskelijamäärät supistuvat – myös Oulussa. On epärealistista olettaa, että ulkomainen opiskelijavirta täyttäisi tulevan opiskelijavajeen oppilaitoksissa.
Kaupungin, yliopiston ja Pohjois-Suomen opiskelijasäätiön on tunnustettava tämä tosiasia ennen kuin uusia suuria asuntokokonaisuuksia suunnitellaan.
Pro Peltola -liike kannattaa rakentamista silloin, kun se perustuu todelliseen tarpeeseen ja realistiseen SWOT-analyysiin. Peltolanpuiston kohdalla taloudelliset, demografiset ja rakenteelliset riskit ovat nyt niin merkittäviä, että rakentamatta jättäminen on vastuullisin vaihtoehto.
Heikki Myllylä, Jukka Tuohino
Pro Peltola